Länsiväylä selvittää juttusarjassa, miten kotoutuminen Espoossa toimii. Tällä kertaa kävimme Matinkylässä.
Naapuruustalo Matinkylä on asukkaiden kaikille avoin kohtaamispaikka. Kotouttamisella on iso rooli. Naapuruustalossa perjantaisin Kässäkahvilaan kokoontuvat Matinkylän martat muistuttavat, että toiminta juurruttaa Matinkylään myös lähikunnista tai muualta Suomesta muuttaneita asukkaita.
Raija Pakkala, 78, ja Maija-Liisa Numminen, 83, liittyivät yhdistykseen runsas vuosi sitten. Leskeksi jääneille naisille toiminta on tuonut elämään iloa ja valoa.
– Mieheni kuoli pian sen jälkeen kun olimme muuttaneet Kaitaalta Matinkylään. Jouduin olemaan pitkään neljän seinän sisällä koronankin takia. Olin pimeyden syvyyksissä, koska kaikki Matinkylässä oli vierasta ja outoa. Yksi ystävä toi minut marttoihin, ja mukavaa on ollut, Numminen kertoo.
Raija Pakkala muutti Pohjois-Helsingistä lähemmäs lapsiaan. Sitten tuli korona eikä tapaaminen ollut mahdollista.
– Tytär keksi kysyä martoilta, onko heillä toimintaa käsityö- ja puutarhaihmiselle. Heti sen jälkeen syksyllä 2021 tulin mukaan. Tästä toiminnasta on ollut todella paljon apua.
– Marttojen toiminta antaa yksinäisille paljon. Älkää jääkö yksin kotiin, Pakkala ja Numminen sanovat.
Libyasta Suomeen muuttaneelle Sara Dangolle, 36, Naapuruustalo tuli tutuksi, kun hän oli siellä harjoittelemassa.
– Opin paljon muun muassa ruuanlaitosta, koska libyalainen ruoka on ihan erilaista. Kaikki opettivat minua kärsivällisesti.
Tämä sää on minulle nyt normaalia.
Sara Dango
Hän oppi tekemään muun muassa lohikeittoa, joka on hänen mielestä parasta suomalaista ruokaa.
– Hernekeitto on myös hyvää. Ja omenahillopulla.
Sara Dangosta on tullut myös taitava korvapuustien leipoja ja täytekakkujen tekijä. Martat toivovat, että Sara ehtisi opettaa heille muutaman libyalaisen ruokalajin valmistamisen.
Sara Dango on naimisissa libyalaisen miehen kanssa, joka on tullut Suomeen jo aiemmin. Sara muutti Suomeen kolme vuotta sitten. Nyt hän opiskelee määrätietoisesti suomea.
– Suomen kieli on tosi vaikeaa. Olen ammatiltani arkkitehti ja haluan täydentää opintojani maisteriksi asti. Haluan opiskella alaa suomeksi, Sara Dango sanoo.
Libyassa on aina lämmin, mutta kylmyys ja pimeys eivät Saraa lannista.
– Tämä sää on minulle nyt normaalia, hän naurahtaa.
Matinkylän Martat ovat järjestäneet pienen hankerahan turvin ruokakursseja muun muassa afganistanilaisille naisille. Samalla he itse oppivat uusia asioita.
– Hankeraha riitti neljän illan kurssiin. Koska en puhu juurikaan muuta kuin suomea, osallistujien oli pakko puhua suomea, Matinkylän Marttojen puheenjohtaja Raili Monto naurahtaa.
Nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi opiskeleva Roope Kakkonen oli työharjoittelussa Matinkylässä.
– Martoilla on positiivinen elämänasenne ja töissä oli turvallinen olo. Menetin molemmat isoäitini jo varhain, joten täällä oli monta varamummoa, Kakkonen sanoo.
– Tarvitsetko uudet villasukat, Raili Monto kysäisee saman tien.
Raili Monto pitää hyvänä sitä että Kässäkerhon voi järjestää päivällä, koska kaikki eivät halua lähteä iltatapahtumiin. Asukaspuistossa järjestettävissä Marttailloissa on käsiteltyjä teemoja ovat muun muassa kierrätys, hyvä olo ja turvallisuus.
– Pääasia on, että tapahtumista kotiin lähtevät ihmiset ovat hyvällä mielellä.
Matinkylän Marttojen hallituksen jäsen Tuula Toikko-Laitinen on organisoinut Martoille muun muassa kävelyretkiä. Yhdessä on käyty myös keräämässä roskia ja kitkemässä pujoja.
– Kaikilla on velvollisuus auttaa yksinäisiä. Lähtekää mukaan toimintaan, Toikko-Laitinen kannustaa.
Espoossa toimii 21 marttayhdistystä ja kaikilla on monenlaista toimintaa. Yhdistykset tekevät paljon yhteistyötä myös keskenään.
