Discovalo vilkkuu, öppiäiset pyörähtelevät ja lapset laulavat silmät riemusta loistaen. Kirstin päiväkodin eskarilaiset, Karpalot, viimeistelevät musiikkivideotaan. Lapset ovat saaneet olla mukana soitinten valinnassa, säveltämisessä ja sanoittamisessa ja he tietenkin esittävätkin biisin itse.
Varhaiskasvatuksen opettaja Jaana Selänne pyyhkäisee kyyneliä poskiltaan.
– Tämä on ollut tunteikas viikko kaikin puolin, hän huokaa.
– Lapset ovat taitavia, kykeneviä ja innokkaita. Lapsista näkee, että he ovat onnellisia.
Kyse on paljon muustakin kuin musavideosta. Oppimisprojekti yhdistää musiikin, tarinankerronnan, teknologian sekä monikulttuurisuuden ja -kielisyyden. Erityiseksi asian tekee se, että mukana on 15 lasta, joista yksikään ei ole kantasuomalainen. Ryhmässä puhutaan 6–7 eri äidinkieltä, muun muassa somalia, farsia, albaania ja englantia.
– Jokainen aikuinen on tavallaan riisunut ammattilaisen roolinsa ja heittäytynyt mukaan leikkimään lattialle, Jaana Selänne sanoo.
32 vuoden kokemuksella Jaana Selänne tietää, että silloin kun lapsen kielitaito on vielä heikko, häntä pitää lukea kehosta. Eleet ja ilmeet viestivät paljon.
(Katso videolta lasten musiikkiesitys. Juttu jatkuu videon jälkeen.)
Samalla kun lapset ovat tehneet musiikkia, päiväkodin aikuiset ovat saaneet oppia ja rohkaisua siihen, miten teknologiaa ja musiikkia käytetään arjessa.
Lapset ovat taitavia, kykeneviä ja innokkaita.
Opastajina ovat olleet Into School -yrityksen perustajat, veljekset Janne Hiedanniemi ja Tuomas Hiedanniemi. He kiertävät ympäri Suomea ja ympäri maailmaa kertomassa musiikin universaalista kielestä ja sen mahdollisuuksista.
– Musiikin ympärillä elää edelleen vahvana myytti siitä, että se on harvojen ja valittujen syntymälahja. Perinteinen ajattelutapa on usein edelleen se, että aikuinen säestää ja lapset laulavat. Nyt lapsi ei ole vain kokija vaan myös tekijä, Janne Hiedanniemi sanoo.
Musapeda-toimintamalli on kehitetty ja kokeiltu ensimmäisenä vuonna 2016 Kirstissä ja nyt se on levitetty muihin varhaiskasvatusyksiköihin ympäri Espoota opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön hakerahoituksien turvin.
– Musapeda on espoolainen musiikkipedagogikkaan perustuva malli kielen- ja vuorovaikutustaitojen oppimiseen sekä lapsen osallisuuden lisäämiseen. Siihen voi osallistua ja siitä hyötyy ihan jokainen lapsi, Musapeda-projektin suunnittelija Sanna Nieminen selvittää.
Silloin kun yhteinen kieli puuttuu, musiikki mahdollistaa lapselle kohtaamisen ja onnistumisen pienessä ryhmässä. Vähitellen lapsi uskaltaa mukaan toistamaan ja laulamaan helppoja lauluja yhdessä muiden kanssa. Rytmi, melodia ja laulujen toisto auttavat muistamaan ja oppimaan käsitteitä ja sanoja.
Janne Hiedanniemi korostaa, että Into Schoolin väki ei korvaa hyviä metodeja vaan tuo jotain lisää.
– Nyt tuntuu siltä, että me emme ole olleet pelkästään opettamassa vaan myös oppimassa. Oppimassa elämästä.
– Asioita on yleensä katsottu oppiainekakkuloiden läpi, mutta me murramme tieteen, taiteen ja teknologian rajoja.
Into Schoolin väki oli viikon mukana päiväkodin arjessa. Sinä aikana Karpalot pääsivät tekemään oman kappaleen heille tärkeistä asioista. Jokainen lapsi sai mukaan jotain omaa, vaikkapa sanan.
Musiikkivideo syntyy viikon varrella kuvatusta materiaalista. ”Öppiäiset laulaa, tanssii ja nauraa, Topi-siili pyörii...sateenkaari, keltanen, oranssi, vihree ja pinkki...”
– Tässä hankkeessa lapsille konkretisoituu, että opin ja osaan, Sanna Nieminen sanoo.
– Samalla projektilla vahvistettiin henkilökunnan digiosaamista ja näytettiin, mitä kaikkea voi tehdä.
Eskarissa, kuten muuallakin päiväkodissa, arki sujuu suomeksi. Suomea opetellaan aamusta iltaan kaikissa tilanteissa.
– Päiväkodin 88 lapsesta vain neljä on kantasuomalaisia, päiväkodin johtaja Ritva Korpinen kertoo.
– Kun keskustelemme lasten vanhempien kanssa, he kyselevät, mitä lapsi harjoittelee täällä ja miten suomen kieli sujuu. Monille vanhemmille on tärkeä, että eskarikirjan harjoitukset on hienosti tehty. Me sanomme, etä numerot ja kirjaimet eivät ole nyt oleellisia – toki niihinkin tutustutaan – vaan luovuus ja ilo.
Projektissa tiivistyy se, miten Espoon kasvun ja oppimisen toimialalla kehitetään ja hyödynnetään aktiivisesti uusia välineitä ja oppimis- ja toimintaympäristöjä.
– Meitä on usein pyydetty puhumaan luovasta oppimisesta ja selittämään, mitä se on. Se on tunne siitä, että uskallan yrittää ilman epäonnistumisen pelkoa. Janne Hiedanniemi sanoo.
Hiedanniemen veljeksillä on vankkaa ammattitaitoa sekä musiikin tuottamisesta että lasten parissa työskentelystä. He ovat myös varhaiskasvatuksen- ja musiikinopettajia, joten lasten kanssa työskentely heille tuttua. Kuvaamisesta ja editoinnista vastasi puolestaan Johannes Rantanen.
