Jos puolustetaan vähäistä omaisuutta, niin kovia voimakeinoja ei voida käyttää, sanoo kokenut rikoskomisario.
R-kioskilla varkaan toimintaan puuttunut miesasiakas tuomittiin käräjäoikeudessa lievästä pahoinpitelystä 15 päiväsakkoon.
Helsingin hovioikeuden pöytäkirjasta selviää, että noin 70-vuotias mies oli mennyt vuonna 1991 syntyneen, kioskilla varkaissa käyneen ja riehuneen miehen perässä kioskin pihalle, ottanut tästä kiinni, töninyt ja lyönyt ainakin kerran nyrkillä. Tilanne oli jatkunut pystypainina, minkä seurauksena molemmat olivat kaatuneet maahan.
70-vuotias mies sai kaatuessaan takaraivoonsa tikkejä vaatineen ja verta vuotaneen haavan. Kioskilla riehuneen tilanteessa saamista vammoista ei ollut tarkempaa tietoa, mutta hovioikeuden pöytäkirjassa todetaan hänelle ”aiheutuneen ainakin kipua”.
Välikohtaus tapahtui syyskuussa 2019. Hovikoikeus käsitteli 5.12.2022 riehujan vaatimusta käräjäoikeudessa saamansa tuomion alentamisesta, mutta jatkolupaa käsittelylle ei myönnetty ja näin käräjäoikeuden tuomiot jäivät voimaan.
Tavallisen kansalaisen oikeustajuun ei välttämättä mahdu, että tilanteeseen puuttunut vanhempi henkilö, joka sai itse tikkejä vaativan haavan päähänsä, saa tuomion lievästä pahoinpitelystä ja hänen tuloillaan maksamaan noin 200 euron sakon.
Rikoskomisario Leif Malmbeg Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta sanoo Keski-Uusimaa-lehdelle, ettei missään laissa ole erikseen määritelty tai säädetty minkälaisiin rikoksiin kansalainen saa puuttua. Jokainen tapaus joudutaan siis arvioimaan erikseen. Puuttumisen keinojen suhteen rikoslaki antaa pohjaa. Hätävarjelu on sallittu “aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi”.
Malmberg selventää, että jos puuttuu meneillään olevaan rikokseen, niin se on sallittua. Jos puuttumisessa kohtaa vastarintaa, niin sen torjumiseksi puolustettavat keinot ovat sallittuja. Huomioon on kuitenkin otettava hyökkäyksen voimakkuus, puolustautujan ja hyökkääjän ”henkilö”, eli esimerkiksi fyysinen koko, itsepuolustuskoulutus ja muut olosuhteet. Pitäisi siis ehtiä miettimään ennen kuin tekee mitään.
– Ensinnäkin on arvioitava, onko puolustautuminen välttämätöntä vai voiko tilanteesta perääntyä tai tilanteen hoitaa muulla tavoin. Ei saa siis provosoida vastarintatilannetta.
– Toisekseen on lähtökohtaisesti huomioitava puolustettava oikeushyvä, eli jos puolustetaan vähäistä omaisuutta, niin kovia voimakeinoja ei voida käyttää. Toisessa ääripäässä on hengen ja terveyden puolustaminen, jossa kovienkin keinojen käyttö voi olla puolustettavaa, jos lievemmillä keinoilla ei selviä.
– Karkeasti voidaan sanoa, että muutaman kymmenen euron arvoista omaisuutta ei voida puolustaa siten, että hyökkääjälle aiheutuu vakava vamma, jos siis hyökkäyksen kohteena on omaisuuden anastaminen ilman väkivaltaa. On myös huomattava, että muutaman kymmenen euron arvoisen omaisuuden puolustamisesta joutuu luopumaan, jos puolustamisen seurauksena anastaja loukkaantuu vakavasti tai peräti menehtyy.
Malberg muistuttaa, ettei hätävarjelun oikeutusta ratkaise poliisi, vaan asia on ensisijaisesti syyttäjän ja viime kädessä käräjäoikeuden ratkaisema.
Millainen on tavallisen kansalaisen oikeus ottaa kiinni rikoksesta epäilty? Yleisestä kiinniotto-oikeudesta säädetään pakkokeinolaissa. Lain mukaan jokainen saa ottaa kiinni ”verekseltä tai pakenemasta tavatun rikoksesta epäillyn, jos rikoksesta saattaa seurata vankeutta tai rikos on lievä pahoinpitely, näpistys, lievä kavallus, lievä luvaton käyttö, lievä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus, lievä vahingonteko tai lievä petos”.
Aika paljon pohdittavaa tässäkin tapauksessa.
Kiinni saa ottaa myös sellaisen henkilön, joka viranomaisen antaman etsintäkuulutuksen mukaan on pidätettävä tai vangittava.
– Näissäkin tapauksissa joudutaan huomioimaan pakkokeinolain suhteellisuusperiaate, eli pakkokeinoja saadaan käyttää vain, jos pakkokeinon käyttöä voidaan pitää puolustettavana ottaen huomioon tutkittavana olevan rikoksen törkeys, rikoksen selvittämisen tärkeys sekä rikoksesta epäillylle tai muille pakkokeinon käytöstä aiheutuva oikeuksien loukkaaminen ja muut asiaan vaikuttavat seikat, listaa Malmberg lain pykäliä.
Tämä juttu on julkaistu aiemmin Keski-Uusimaassa.