Lauri Mentula ja Lauri Manner-Raappana nappasivat mitalisijat lukiolaisten Turpotietäjä-kisassa.
Vaikka Turkki ja Unkari lyövät kapuloita rattaisiin, on Suomi matkalla kohti historiallista Nato-jäsenyyttä.
Kun puolustusliiton osaksi aikanaan päästään, pitää Suomen ottaa aktiivinen rooli rauhan ylläpitämiseksi Euroopassa.
– Suomella on siinä perinteitä ja myös Natossa Suomen pitää toimia aktiivisesti rauhan ja demokraattisten arvojen edistämiseksi, katsoo Tapiolan lukion tuore ylioppilas Lauri Mentula, 19.
– Suomen ei pidä Natossa myydä arvojaan. On toisaalta oltava myös realisti ja tunnustettava, ettei Natossakaan voida olla vain täydellisesti meille sopivien kumppanien kanssa. Täytyy hakea tasapainoa, määrittelee Otaniemen lukiota käyvä Lauri Manner-Raappana, 17.
Molempien näkemysten taustalla on punnittua tietoa. Siitä on todisteena menestys valtakunnallisessa Turpotietäjä-kisassa, jonka kovatasoinen finaali käytiin historiallisessa ravintola Ostrobotniassa talvisodan alkamisen muistopäivänä 30. marraskuuta.
Mentula oli kisan kolmas ja Manner-Raappana toinen.
Finaalissa osallistujien piti laatia esseen siitä, millainen jäsenvaltio Suomen pitäisi olla Natossa ja pitäisikö kansainvälisen yhteisön pyrkiä luomaan aselepo ja rauhanneuvottelut Venäjän ja Ukrainan välille.
Molemmat suhtautuvat rauhanneuvotteluihin varauksellisesti.
– Tärkein prioriteetti on estää sotaa laajenemasta täysimittaiseksi lännen ja Venäjän välille, mutta nykytilanteessa rauhansopimus olisi epäreilu. Ukrainalle kuuluvat oikeudellisesti ne alueet, jotka Venäjä on siltä anastanut, sanoo Manner-Raappana.
Suomen ei pidä Natossa myydä arvojaan.
– Mikäli kansainvälinen yhteisö nyt ajaisi sopimusta, se samalla hyväksyisi Venäjän hyökkäyksen, lisää Mentula.
Mentula vertaa Venäjän johtajan Vladimir Putinin toimintaa Saksan diktaattorin Adolf Hitlerin toimintaan toisen maailmansodan alla.
– Putin on hyökännyt Tšetšeniaan, Georgiaan ja Ukrainaan ja laskenut sen varaan, että länsimaat tekevät myönnytyksiä. Samoin toimi Hitler, joka sai länsimaat hyväksymään 1938 Tšekkoslovakian alueiden liittämisen Saksaan.
Mikäli Ukraina onnistuisi saavuttamaan julkilausumansa tavoitteet, merkitsisi se isoa käännekohtaa, Manner-Raappana arvelee.
– Ukraina on sanonut, se aikoo vallata menettämänsä alueet takaisin. Mikäli Ukraina onnistuisi etenemään etenkin Krimille, olisi se Venäjälle eräänlainen punainen viiva. Uskon, että Ukraina ainakin yrittää sitä.
Turpotietäjäkisassa pärjäämiseen eivät riitä pelkät lukion historian ja yhteiskuntaopin kurssit.
Molemmat finalistit seuraavat kansainvälistä politiikkaa aktiivisesti mediasta. Kumpikaan ei kuitenkaan viihdy somessa.
– Seuraan tapahtumia kotimaisista tiedotusvälineistä. En lue niinkään analyysejä, vaan yritän ajatella itse. Bussimatkoilla on paljon aikaa pohdiskella, sanoo Manner-Raappana, joka asuu Vantaan Ylästössä.
Mentula käyttää lisäksi Youtubea ja Instagramia mediakentän seuraamiseen.
– Seuraan myös USA:n oikeiston suosimaa Fox Newsia sekä jonkin verran kiinalaisia ja venäläisiä lähteitäkin. En siksi, että hakisin niistä vahvistusta, vaan jotta ymmärtäisin, miksi niiden ajatusmaailma on erilainen.
Turpotietäjän finaalissa kovin paikka oli suullinen kysymys, jossa osallistujien piti ottaa kantaa väitteeseen: älylaitteet ovat osa aikamme suurvaltakilpailua.
– Aikaa vastaukseen oli vain kaksi minuuttia, ja aika loppui kesken, Manner-Raappana kertoo.
Molempien finalistien vastauksissa nousivat esille johtavien älylaitemaiden Kiinan ja Yhdysvaltain hegemoniataistelu sekä kansainvälisten tiedustelu- ja vakoiluorganisaatioiden soluttautuminen tietoverkkoihin.
Mentula mainitsee etenkin geopoliittisen valtakamppailun Tyynellämerellä, jonka rannikkovaltioihin kuuluvat Kiinan ja USA:n ohella Japani, Etelä-Korea ja Taiwan.
Manner-Raappana nostaa esiin myös imagokamppailun, jossa on samoja piirteitä kuin 1960-luvun avaruuskilpailussa.
– Kyse on myös kulttuurien taistelusta. Johtavilla älylaiteyhtiöillä on samanlaista kulttuurista valtaa kuin Eurooppaa hallitsevalla amerikkalaisella kulttuuriteollisuudella.
Manner-Raappanan tulevaisuuden suunnitelmissa siintää lukion jälkeen insinööritieteet. Mentula puolestaan kaavailee maailmanpolitiikan pääaineopintoja.
Molemmat nuorukaiset harrastava myös musiikkia. Manner-Raappanan soitin on kitara ja Mentulan käyrätorvi.
– Tammikuussa menen palvelukseen varusmiessoittokuntaan Parolaan, kertoo Mentula.