Hautausurakoitsija ei voi ymmärtää, miksi vainajia kuljetetaan Itä-Uudeltamaalta Jorviin säilytykseen.
Hautausurakoitsija Leif Nyman muistaa edelleen elokuisen maanantaipäivän. Iltapäivällä puoli yhdeltä oli tarkoitus valmistella Porvoossa kuollutta vainajaa viimeiselle matkalleen Porvoon sairaalassa eli ”arkuttaa”, kuten Nyman ammattikielellä ilmaisee.
– Urakoitsijan edustajat olivat paikalla kello 12 aloittamassa valmisteluja, mutta silloin saimme tietää, että vainaja ei olekaan Porvoossa vaan kenties Jorvissa. Omaiset olivat paikalla, mutta vainajaa ei löytynyt sairaalasta, Nyman muistelee Uusimaa-lehden haastattelussa.
– Eikä sairaalassa edes ollut ollut varmaa tietoa, missä vainaja on.
Nyman pitää tilannetta käsittämättömänä ja kertoo, että vuoden aikana vastaavia tapauksia on ollut muitakin. Ongelma – vainajien siirtäminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin alueella yksiköstä toiseen – on koskettanut myös muita kuntia.
– Sipoossa oli tilanne, jossa hautajaiset olivat seuraavana päivänä. Vasta silloin urakoitsija kuuli, että vainaja pitääkin hakea Jorvista, Nyman sanoo Uusimaalle.
Syksyn mittaan asia on Nymanin mukaan parantunut. Kokenut urakoitsija kuitenkin korostaa, että yksikin vastaava tilanne on liikaa. Omaisille hetki on herkkä ja ainutlaatuinen.
Lähtökohta on, ettei ketään siirretä turhaan.
Jari Närhi, Hus Asvia
– Ei saa tulla tilannetta, jossa sanomme ettei poikanne olekaan täällä tai että emme tiedä, missä äitinne tai isänne on. Eikä tällainen edestakaisin kuljettaminen ole kunnioittavaa myöskään poisnukkunutta kohtaan.
– Olisi oltava selkeä järjestelmä, josta myös sairaala pystyy omaisille kertomaan, missä vainaja on.
Porvoon sairaalan kylmähuoneessa on 20 paikkaa ja Näsin terveyskeskuksessa 12. Kesän akuutissa tilanteessa kaikki paikat olivat täynnä, joten kapasiteettia lisättiin hankkimalla kylmäkontteja. Niistä on sittemmin luovuttu.
Hus Asvian palvelupäällikkö Jari Räty toteaa, että vainajia ei siirretä ilman painavaa syytä. Porvoossa elokuussa sattuneen tapauksen hän muistaa.
– Elokuun 8. päivä oli viimeinen kerta, kun vainaja siirrettiin Porvoosta Jorviin. Tuolloin Näsin kylmiö oli rikkoutunut ja siksi vainaja tuolloin siirrettiin, Räty kertoo.
– Me teemme tätä yhteistyössä kuntien kanssa yli kuntarajojen ja myös pääkaupunkiseudulla. Lähtökohta on, ettei ketään siirretä turhaan.
Pääkaupunkiseudulle muuttaa runsaasti ihmisiä ja ihmisten menehtyessä myös vainajien kylmäsäilytyksessä on kasvavia haasteita. Hus on lisännyt kapasiteettia, mutta Rädyn mukaan vuosi sitten oltiin haastavassa tilanteessa: kylmähuoneet olivat täynnä.
– Kuolleisuus on ollut korkea, mutta meidän käsityksemme mukaan kyse ei kuitenkaan ole ollut koronasta. Yleensä joulunaikaan ei ole siunaustilaisuuksia, vaan hautajaiset siirretään vuodenvaihteen yli. Se näkyy ruumishuoneella, jossa vainajat odottavat tavallista pidempään.
Tiedonkulun ongelman aiheuttaa on yksi tämän päivän vitsauksista: Hus Asvian ja Porvoon sairaalan tietojärjestelmät eivät keskustele keskenään eikä tieto toisin sanoen siirry automaattisesti.
– Meillä on käytössä ohjelma, josta nähdään kylmiöiden tilanne. Mikäli jossain on täyttä, niin me ohjaamme vainajan muualle.
– Apottiin (sairaalan potilastietojärjestelmä) ei siirry meidän järjestelmästä tietoa siitä, missä vainaja on, mutta meillä on 24/7-puhelinnumero, josta tiedon saavat sekä hautaustoimistot ja osastot.
Tämä juttu on julkaistu aiemmin Uusimaa-lehdessä.
Vainajien siirroista ja siihen liittyvistä haasteista kertoi ensimmäisenä Yle Östnyland.