Tammikuussa on varauduttava sote-palveluiden vauhdin hidastumiseen, sanoo hyvinvointialuejohtaja.
Uudet sote-alueet aloittavat vuoden alussa tilanteessa, jossa henkilökuntapula jumittaa hoitoketjua ja korona-ajan hoitovelka odottaa purkamista.
Nopeita parannuksia tilanteeseen ei ole luvassa – päin vastoin, muistuttaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn.
– Palvelukoneiston vauhti hidastuu väkisinkin, hän sanoo.
Vastuu sosiaali- terveys- ja pelastustoimen palveluista siirtyy kunnilta sote-alueille uudenvuoden yönä.
Svahn muistuttaa, että palvelut siirtyvät siinä kunnossa kuin ne ovat eikä ihmelääkkeitä tilanteen korjaamiseksi ole.
– Turvaamme kiireelliset asiat, mutta kiireettömissä asioissa pyydämme kärsivällisyyttä.
– Kun olemme näin haastavassa tilanteessa tekemässä näin isoa muutosta, tulee erilaisia häiriöitä varmasti eivätkä palvelut vastaa asukkaiden tarpeisiin.
Svahnin mukaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on ”riittävät valmiudet” ottaa vastuu 470 000 asukkaan palvelujen järjestämisestä.
– Saamme laivan rungon vesille, mutta laivan sisällä riittää rakennettavaa parin vuoden ajaksi, Svahn vertaa.
Saammelaivan rungon vesille.
Sanna Svahn, hyvinvointialuejohtaja
Paljon työtä vaativat muun muassa kunnista siirtyvät monenkirjavat potilastietojärjestelmät.
Järjestelmien yhteentoimimattomuus saattaa näkyä asiakkaille esimerkiksi hidastuvana palveluna.
– Tammikuu näyttää, miten siirto menee. Toivottavasti ei tule isompia haasteita.
Jatkossa järjestelmiä on tarkoitus kehittää niin, että ne olisivat yhtenäisiä tai kommunikoisivat keskenään. Näin potilas voisi tulevaisuudessa käyttää esimerkiksi mitä tahansa alueen terveysasemaa.
Hallinnon tietojärjestelmä joutuu tulikokeeseen ensimmäisenä palkkapäivänä, perjantaina 13. tammikuuta.
Tietojärjestelmän toimittaa Sarastia, jonka järjestelmät aiheuttivat Helsingissä palkanmaksukaaoksen.
Svahn kertoo, että isojen tietojärjestelmäsiirtojen ongelmista on pyritty oppimaan, ja palkanmaksun puutteita ja virheitä on korjaamassa iso määrä henkilöstöä.
– Kun 17:stä eri organisaatiosta tulevan lähes 10 000 ihmisen palkanmaksaja muuttuu, niin kaikki palkat eivät voi mennä oikein, Svahn huomauttaa.
Palkanmaksun ongelmien nopea ratkominen on tärkeää, jotta työntekijät eivät äänestä jaloillaan ja asiakkaiden palvelut pystytään turvaamaan.
– Meidän pitää pystyä lunastamaan työnantajatoiveet.
Sote-alueen aloitusta haastaa myös ensi vuoden talousarvion 71 miljoonan euron alijäämä.
Toimintamenojen kattamiseksi hyvinvointialue valmistautuu ottamaan ensi vuonna lähes 120 miljoonaa euroa lainaa. Menot kohoavat yli 1,7 miljardiin euroon vuodessa.
– Meille siirtyvät kustannukset – siirtyvien henkilöiden palkat ja vuokrat – vievät 115 miljoonaa euroa enemmän rahaa kuin mitä rahoituslaki meille tuo, Svahn muistuttaa.
Alijäämä pitää paikata vuoden 2025 loppuun mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että toimintaa on sopeutettava kolmen ensimmäisen vuoden aikana tuon 115 miljoonan euron edestä.
Svahnin mukaan säästöjä voidaan löytää erilaisten teknologisten ratkaisujen avulla ja resurssien nykyistä paremmalla kohdentamisella.
– Palvelurakenne on tällä hetkellä häiriötilassa. Meidän on tarkasteltava kokonaisuutta. Monia asioita hoidetaan edelleen luukulta luukulle, ja siinäkin on potentiaalia, Svahn pohtii.
Säästösuunnitelma on määrä laatia keväällä osana palvelustrategian luontia.
Jos säästöjä haetaan palveluista, on sillä merkittäviä vaikutuksia, selviää Svahnin tekemistä laskennallisista esimerkeistä.
Miljoonan euron säästö vastaa 30 000 kotihoidon tai 7 500 suun terveydenhuollon käyntiä. Viiden miljoonan euron sopeutus puolestaan 120 lähihoitajan vuosiansiota ja 10 miljoonan euron sopeutus 170 tehostetun palveluasumisen hoitopaikan vuosikustannuksia.