Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen ottaa kantaa Mika Moringin tapaukseen.
Mika Moringia, 51, on epäilty ainakin kahden kadoksissa olevan naisen taposta, mutta ruumiita ei ole löytynyt. Moring on kiistänyt teot.
Voidaanko Suomessa tuomita henkirikoksesta, vaikka ruumista ei koskaan löydettäisi?
Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta vastaa, että voidaan, mutta ongelmatonta se ei ole.
– Ensin pitäisi pystyä osoittamaan, että henkilö on kuollut. Myös kuolemansyy pitäisi pystyä toteamaan.
Tavallisesti kuolema todetaan oikeuslääketieteellisissä tutkimuksissa, jossa ruumis tutkitaan, ihminen todetaan kuolleeksi sekä määritellään kuolemansyy.
– Kun ruumis puuttuu, todennäyttäminen tulee vaikeaksi. Mutta ei ole poissuljettu, että myös ilman uhrin löytymistä voitaisiin tuomita, Tolvanen sanoo.
Länsi-Suomessa viime vuonna käsittelyssä olleessa Milla Arosen tapauksessa epäillyn seurantatietoja käyttämällä oikeus tuli siihen tulokseen, että tämä oli surmannut uhrin, vaikka ruumista ei löytynyt.
– Keskeisessä asemassa oli se, että saatiin näyttöä, että tekoa oli suunniteltu. Rikosta edeltävistä tapahtumista oikeus päätteli, että tilanteessa oli ollut tahallisen surmaamisen tarkoitus.
Lisäksi epäilty myönsi aiheuttaneensa kuoleman, mutta kiisti tahallisuuden. Mies tuomittiin hovioikeudessa viime vuonna murhasta elinkautiseen.
Toisessa, Itä-Suomessa tapahtuneessa henkirikoksessa todistajanäytöllä oli suuri merkitys henkirikoksen selvittämisessä. Samassa autossa olleet olivat todistaneet, että uhria oli kuristettu ja tämä oli mennyt elottoman näköiseksi. Todistajat kertoivat olleensa mukana myös hautaamassa uhria, mutta ruumista ei silti löytynyt. Hovioikeus tuomitsi miehen taposta 9,5 vuoden vankeuteen.
Rikostapaukset, joissa ruumista ei löydy ovat ääriharvinaisia.
– Kyllä meillä henkirikostapauksissa on yleensä ruumis.
Tolvasen 17 vuotta kestäneen syyttäjäuran aikana tapauksia, joissa ruumis olisi jäänyt kadoksiin, ei ole ollut yhtäkään. Kollegoilla tällaisia oikeustapauksia on ollut.
Moringin tapauksesta Tolvanen sanoo, että se on hämmentävä ja toisaalta oikeuden näkökulmasta mielenkiintoinen.
– Jos poliisia on uskominen kuulostaa siltä, että hän jahtaa naisia. Jo sellaisenaan se saattaa olla lainvastaista.
Moringia epäillään tällä hetkellä myös naisiin kohdistuneista pahoinpitelyistä, raiskauksista ja vapaudenriistoista. Uusia epäilyjä on tullut ilmi, kun poliisi pyysi uhreja ilmoittautumaan.
Kahden naisen katoamiseen liittyen Moring vapautettiin käräjäoikeuden päätöksellä tutkintavankeudesta jouluviikolla. Poliisi kanteli käräjäoikeuden päätöksestä, ja se kumottiin. Moring ei ehtinyt olla vapaalla jalalla, vaan hän on ollut joko kiinniotettuna tai vangittuna.
Tolvasen mukaan vapauttamispäätös kertoo toteen näyttämisen vaikeudesta.
– Ei ole pystytty näyttämään, että uhrit ovat kuolleet, vaikka se onkin todennäköistä. Myös tahallisuus pitäisi pystyä näyttämään. Kovin vakuuttavaa näyttöä poliisilla ei ole voinut olla.
Tolvanen muistuttaa, että henkilön vangitsemiseen täytyy löytyä ”todennäköisiä syitä”.
– Tavallisesti aika vähäisellä näytöllä ja suppealla selvityksellä todennäköiset syyt vangitsemisvaiheessa kyllä täyttyvät.
Poliisin esitutkinta kadonneiden naisten osalta jatkuu.
Ilman ruumiin löytymistä henkirikoksesta epäilty voidaan tuomita muun muassa teknisen näytön tai tekijän tunnustuksen perusteella.
Syyte hylätään, jos oikeus katsoo, ettei rikosta ole tapahtunut tai siitä ei ole ollut riittävää näyttöä.
– Pidän erittäin epätodennäköisenä, että Suomessa tuomitaan henkirikoksesta ihminen, joka ei ole sitä tehnyt. Menetelmät henkirikosten tutkinnassa ovat niin kehittyneitä, Tolvanen toteaa.