Espoon ympäristöyhdistys on tehnyt poliisille tutkintapyynnön metsänhakkuista Träskändan suojelussa kartanopuistossa.
Ympäristöyhdistys katsoo, että alueella vuodenvaihteessa tehdyt hakkuut ovat olleet liian voimakkaita ottaen huomioon, että alue on suojeltu luonnonsuojelulain nojalla.
Yhdistys pyytää poliisia selvittämään, onko luonnonsuojelualueen omistava Espoon kaupunki rikkonut lakia tai alueen rauhoitusmääräyksiä.
Lisäksi yhdistys pyytää, että poliisi selvittää, onko hakkuiden valvojana toiminut Uudenmaan ely-keskus toiminut asianmukaisesti.
Träskändän luonnonsuojelualue on yksi Espoon vanhimpia luonnonsuojelualueita ja sen yhteyteen kuuluu kulttuurihistoriallisesti arvokas Träskändan kartanoalue.
Espoon ympäristöyhdistyksen jäsen Virpi Sahi sanoo, että hakkuiden mittakaava on suuri. Hän kävi valokuvaamassa kaatoja maanantaina suositulla ulkoilualueella.
Sahin mukaan tutkintapyynnön taustalla eivät ole kuitenkaan vain vuodenvaihteen hakkuut, vaan epäilyjä on noussut jo aiemmin.
Sahi kertoo olleensa yhteydessä ely-keskukseen Träskändan hakkuista edellisen kerran maaliskuussa 2022. Tuolloinkin alueelta kaadettiin runsaasti puustoa.
Maaliskuussa 2019 Träskändassa raivattiin puolestaan "näkymäakseli" kartanolta huvimaja-näkötornille, ja raivauksessa kaadettiin paksuja pähkinäpensaita.
– Tein tuolloin (vuonna 2019) huomautuksen pensaiden raivaamisesta ely-keskukseen. Silloin sieltä todettiin, että oikea tapa olisi ollut tehdä tutkintapyyntö poliisille, Sahi kertoo.
Ylitarkastaja Tuomas Lahti Uudenmaan ely-keskuksesta sanoo, että välipäivinä toteutetuista puunkaadoista on sovittu maastokatselmuksessa marraskuussa 2022.
Katselmuksessa oli ely-keskuksen lisäksi mukana Espoon kaupungin ympäristö- ja luonnonsuojelupuolen viranhaltijat.
Lahden mukaan puita on pitänyt kaataa turvallisuuden takaamiseksi, sillä alueen kuusia on kiusannut jo useiden vuosien ajan kirjanpainaja-tuholainen.
– Vuonna 2021 otetussa ilmakuvassa näkyi, että kirjanpainaja oli tuhonnut 120 puuta. Viime kesän kuivuuden takia kirjanpainajatuhot kasvoivat, ja arvioisin, että kymmenet uudet kuuset kokivat tuhoa, Lahti sanoo.
Tuholaisen takia kuuset ovat vaarassa kaatua. Lähistöllä sijaitsevat koulut lisäävät riskiä, sillä koululaiset liikkuvat alueella.
Träskändan luonnonsuojelualueella tehtävät hoitotoimenpiteet on määritelty alueelle laaditussa hoito- ja käyttösuunnitelmassa.
Tuomas Lahden mukaan kaikille viime vuosina tehdyille hoitotoimille löytyy peruste suunnitelmasta.
Myös keväällä 2019 tehty pähkinäpensaan kaato oli Lahden mukaan perusteltu, sillä se takasi kulttuurihistoriallisesti tärkeänä pidetyn näkymän kartanolta näkötorni-huvimajalle.
– Träskändan kartanopuistossa suojellaan erilaisia arvoja, ja joskus ne menevät ristikkäin, Lahti sanoo viitaten luontoarvojen ja historiallisten arvojen punnintaan.
Virpi Sahi sanoo ymmärtävänsä, että puita pitää joskus raivata, jos ne muodostavat kaatumisriskin. Hakkuut eivät saa olla kuitenkaan suurempia kuin pienin tarve olisi.
– Luonnonsuojelualueella kaikki toimenpiteet pitäisi tehdä niin, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän muutoksia luonnolle, Sahi alleviivaa.
Kaatojen yhteydessä on luvattu, ettei kaadettuja runkoja viedä pois, vaan ne jätetään lahopuiksi tai pystypökkelöiksi. Sahi epäilee, ettei lupaus pidä paikkaansa.
