Luonnonsuojelualueelta kaadettiin 200 puuta – Syy oli hyvä, mutta ely-keskus suomii silti Espoota: "Kyllä se oli tiedossa"

Espoon kaupungin ja ely-keskuksen viranomaiset kokoontuivat torstaina tarkastamaan kohua herättäneitä hakkuita luonnonsuojelualueella Träskändassa.

Espoon ympäristöyhdistys tyrmistyi, kun kaupunki kaatoi välipäivinä ison määrän puita luonnonsuojelualueelta. Yhdistys teki hakkuista myös tutkintapyynnön poliisille.

Lue myös:

Kuvat: Espoo kaatoi suuren määrän puita luonnonsuojelualueelta – luontoväki ja valvova viranomainen eri mieltä harvennushakkuista

Hakkuuaukealla torstaina käynyt Uudenmaan ely-keskuksen ylitarkastaja Tuomas Lahti katsoo, että hakkuissa on toimittu aluetta koskevien lupien ja säännösten mukaisesti.

– Tässä on toimittu Träskändan luonnonsuojelualueen varsin sallivien rauhoitusmääräysten mukaan. Metsänhakkuut alueella eivät ole kiellettyjä ja vanha rauhoitusmääräys lähtee siitä, että metsää tulee hoitaa eli hakata, Lahti toteaa.

Rikosta hakkuissa ei siis ole tapahtunut?

– Nähdäkseni rikosta ei ole tapahtunut. Jos olisi, myös ely-keskuksesta tehdään tutkintapyyntöjä poliisille.

Lahti antaa Espoolle kuitenkin kritiikkiä siitä, että hakkuista tiedottamisessa ei onnistuttu.

– Tästä sovittiin, että keskeisiä sidosryhmiä tiedotetaan etukäteen. Sitä ei tapahtunut, ja se on aiheuttanut nyt selvästi tyrmistystä ja närkästystä. Onhan tämä radikaali toimenpide. Kyllä se oli tiedossa, että tämä herättää kysymyksiä.

Espoon hakkuut herättivät tyrmistystä myös loppuvuodesta, kun kaupunki kaatoi Suurpellossa puita estääkseen liito-oravan leviämisen päiväkotia varten säästettävälle tontille. Myös tuolloin asukkaat kritisoivat kaupunkia tiedottamisen puutteesta.

Lue myös:

Espoon erikoinen konsti tyrmistytti asukkaat: Jykevät puut hakattiin nurin, jotta liito-orava ei leviäisi

Liito-oravan kanta on hyvin vahva Espoossa – "Ei ole mitään merkkejä, että menisi huonosti"

Träskändan hakkuut tehtiin mittavien kirjanpainajatuhojen vuoksi. Lahti korostaa, että kirjanpainaja on kuusivaltaisen metsän luontainen laji, joka ei toisenlaisella luonnonsuojelualueella vaatisi vastaavia toimia.

– Jos olosuhteet ovat lajin kannalta hyvät, niin kuin nyt on ollut, se aiheuttaa kuusten kuolemista. Täällä on kuollut huomattava määrä, pitkälti toista sataa kuusta, parin viime vuoden aikana. Jos vieressä on koulu, silloin myös turvallisuusaspekti on otettava huomioon, Lahti sanoo.

Lippajärvellä asutuksen tuntumassa sijaitsevan hakkuualueen vieressä on koulu ja kaksi päiväkotia. Hakattu alue sijaitsee Auroran koulun sekä Jahtikujan ja Jahtitorventien välisen kevyen liikenteen väylän välissä. Alueen läpi kulkee useita koululaisten ja muiden asukkaiden käyttämiä polkuja.

– Alueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa edellytetään myös alueen turvallisuudesta huolehtimista. Tämä ei ole yksiselitteisesti oikein tai väärin, tai hyvä tai huono ratkaisu, vaan tässä on yritetty sovittaa yhteen erilaisia arvoja. Vanhan metsän suojelun ja koululaisten virkistyskäytön yhteensovittaminen ei ole ongelmatonta, Lahti perustelee.

Lahden mukaan ongelma on tyypillinen silloin kun luonnonsuojelualue sijaitsee kaupunkialueella.

– Ne ovat suosittuja virkistyspaikkoja. Silloin on suojeltava myös muita arvoja luonnonsuojelun lisäksi.

Träskändan luonnonsuojelualueella on runsaasti kuusivaltaista metsää esimerkiksi Auroran koulun ja kartanon vanhan temppelin välisellä alueella.

Onko riskinä, että kirjanpainaja leviää ja hakkuita joudutaan tekemään tulevaisuudessa lisää?

– Saa nähdä, mitä joudutaan tekemään tulevaisuudessa. Se riski, että kirjanpainaja jatkaa nykyistä meininkiään, on olemassa, Lahti vastaa.

Hakkuissa kaadettiin noin 200 puuta. Kaupungin arvion mukaan niistä vähintään 150 oli pystyyn kuolleita.

Vihertuotantopäällikkö Anne Mannermaa Espoon kaupungilta kertoo, että osa rungoista palautetaan hakkuualueelle.

– Runkoja piti siirtää työteknisistä syistä pois, sillä koneet eivät muuten olisi pystyneet toimimaan. Niitä palautetaan alueelle niin paljon kuin mahtuu, ei kuitenkaan koko määrää. Rungoilla ohjataan myös polun kulkua, Mannermaa kertoo.

Mannermaan mukaan pyyntöjä hakkuista tuli sekä koululta että ympäristön asukkailta.

– Jos emme olisi tehneet tätä, kulku alueelle olisi pitänyt estää täydellisesti 3-metrisellä aidalla. Jos mitään ei olisi tehty, puut olisivat kaatuneet sikin sokin ja lähteneet lahoamaan. Nyt ne kaadettiin ihmisen toimesta, mutta rungot palautetaan lahoamaan ja alue saa kehittyä luonnonmukaisesti, Mannermaa selvittää.