Sinikka Mikola pöyristyi, kun bussin kuljettaja kysyi miksi hän vielä käyttää maskia.
Maskia käyttävät eniten yli 50-vuotiaat naiset – ainakin, jos on luottaminen yhden aamupäivän seurantaan Kampin kauppakeskuksessa, missä eri puolilta pääkaupunkisetua tulevaan asiakasvirtaan yhdistyvät metron, seutubussien ja kaukoliikenteen matkustajat.
Varmastikin juuri kylki kyljessä joukkoliikenteessä matkustamisen takia kasvosuojaimia näkee kohtalaisen paljon, arviolta muutamalla prosentilla ihmisistä.
Maskeja näkyy myös jokusella miehellä, muutamalla nuorella aikuisella ja joillakin aasialaistaustaisilla.
Matkalaukun kanssa liikkeellä oleva Sinikka Mikola kertoo käyttävänsä maskia aina joukkoliikenteessä ja myös sisätiloissa varsinkin, jos ympärillä on paljon ihmisiä.
– Varmuuden vuoksi, koska viruksia on paljon liikkeellä. Näin on turvallisempaa, hän perustelee.
Mikola on tottunut käyttämään maskia.
– Olen ollut paljon Ranskassa, ja siellä maskin käyttäminen oli pakollista sakon uhalla. Minusta tämä on luontevaa. Välillä, kun on ilman, sitä ihmettelee, että onpas kevyt olo.
Vaikka maskin käyttäjät ovat vähemmistössä, Mikola ei koe, että sitä ihmeteltäisiin.
– Paitsi kerran bussissa kuski kysyi, että miksi käytät vielä maskia, kun kellään muulla ei enää ole. Koin sen tunkeilevana.
Länsimaalaisuuteen maskin käyttö ei minusta oikein istu.
Maskin käytöstä Mikola luopuu sitten, kun siihen ei tunnu enää olevan tarvetta.
– Nyt kun on liikkeellä influenssaviruksiakin, niin vielä ei ole oikea aika.
Maskein ovat varustautuneet myös vastaan tulevat äiti ja lapsi.
– Haluamme välttyä turhilta pöpöiltä, Tuija kertoo.
Heillä on tapana käyttää maskia useimmiten ja varsinkin bussi- ja metromatkoilla.
– Haluan näyttää Wilmerillekin esimerkkiä, Tuija perustelee.
Hän ei ole huomannut kenenkään katsovan pitkään maskin käyttöä.
Kampissa puhelinta selaillen seisoskeleva Antti Aitio ei ole varustautunut suu–nenäsuojaimella.
– En käytä enää maskia. Asun Englannissa, ja siellä käytin niin kauan kuin säädökset edellyttivät. Viimeksi pidin maskia maaliskuussa työmatkalla Saksassa.
– Jossain vaiheessa maskin käyttö vaan täytyy lopettaa, kun en halua pitää sitä lopun elämääni.
Aitio näkee suojautumisessa myös kulttuurisia eroja.
– Aasialaisillehan siitä oli tullut tapa jo ennen koronaa. Länsimaalaisuuteen maskin käyttö ei minusta oikein istu.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) päivitti koronaohjeistuksia juuri joulun alla.
– Koronavirukseen kannattaa suhtautua kuten muihinkin hengitystieinfektioihin. Juuri koronavirusta koskeville erityisille ohjeille ei enää ole tarvetta, THL:n ylilääkäri Tuula Hannila-Handelberg totesi tiedotteessa.
Ohjeistuksen mukaan suositellut rokotukset ovat edelleen paras keino suojautua vakavalta taudilta. Omat riskinsä kannattaa arvioida ja maskia sekä etäisyyttä toisiin kannattaa pitää tarvittaessa.
– Samat varotoimet pätevät kaikkiin hengitystieinfektioihin. Tärkeää niiden ehkäisyssä on, ettei lähde sairaana esimerkiksi kyläilemään. Itse kukin voi näin suojata etenkin riskiryhmiä, Hannila-Handelberg suositteli.
Suomessa liikkuu tällä hetkellä runsaasti eri hengitystieinfektioita.
Koronatilanne on vakaa, mutta virusta kiertää väestössä edelleen runsaasti.