Lakia ei kuitenkaan rikottu, arvioi ylitarkastaja Tuomas Lahti.
Espoon kaupungin ja ely-keskuksen viranomaiset kokoontuivat torstaina tarkastamaan kohua herättäneitä hakkuita luonnonsuojelualueella Träskändassa.
Espoon ympäristöyhdistys tyrmistyi, kun kaupunki kaatoi ison määrän puita luonnonsuojelualueelta. Yhdistys teki hakkuista myös tutkintapyynnön poliisille
Hakkuuaukealla torstaina käynyt Uudenmaan ely-keskuksen ylitarkastaja Tuomas Lahti katsoo, että hakkuissa on toimittu aluetta koskevien lupien ja säännösten mukaisesti ja aiemmin sovitun mukaisesti.
– Tässä on toimittu Träskändan luonnonsuojelualueen varsin sallivien rauhoitusmääräysten mukaan. Metsänhakkuut alueella eivät ole kiellettyjä ja vanha rauhoitusmääräys lähtee siitä, että metsää tulee hoitaa eli hakata, Lahti toteaa.
Rikosta hakkuissa ei siis ole tapahtunut?
– Nähdäkseni rikosta ei ole tapahtunut. Jos olisi, myös ely-keskuksesta tehdään tutkintapyyntöjä poliisille.
Lahti antaa Espoolle kuitenkin kritiikkiä siitä, että hakkuista tiedottamisessa ei onnistuttu.
– Tästä sovittiin, että keskeisiä sidosryhmiä tiedotetaan etukäteen. Sitä ei tapahtunut, ja se on aiheuttanut nyt selvästi tyrmistystä ja närkästystä. Onhan tämä radikaali toimenpide. Kyllä se oli tiedossa, että tämä herättää kysymyksiä.
Träskändan hakkuut tehtiin mittavien kirjanpainajatuhojen vuoksi. Lahti korostaa, että kirjanpainaja on kuusivaltaisen metsän luontainen laji, joka ei toisenlaisella luonnonsuojelualueella vaatisi vastaavia toimia.
– Täällä on kuollut huomattava määrä, pitkälti toista sataa kuusta, parin viime vuoden aikana. Jos vieressä on koulu, silloin myös turvallisuusaspekti on otettava huomioon, Lahti sanoo.
Lippajärvellä asutuksen tuntumassa sijaitsevan hakkuualueen vieressä on koulu ja kaksi päiväkotia. Alueen läpi kulkee useita koululaisten ja muiden asukkaiden käyttämiä polkuja.
Träskändan luonnonsuojelualueella on runsaasti kuusivaltaista metsää. Onko riskinä, että kirjanpainaja leviää ja hakkuita joudutaan tekemään lisää?
– Saa nähdä, mitä joudutaan tekemään tulevaisuudessa. Se riski, että kirjanpainaja jatkaa nykyistä meininkiään, on olemassa, Lahti vastaa.
Hakkuissa kaadettiin noin 200 puuta. Kaupungin arvion mukaan niistä vähintään 150 oli pystyyn kuolleita.
Vihertuotantopäällikkö Anne Mannermaa Espoon kaupungilta kertoo, että osa rungoista palautetaan hakkuualueelle ja niillä ohjataan polun kulkua.
Mannermaan mukaan pyyntöjä hakkuista tuli sekä koululta että ympäristön asukkailta.
– Jos emme olisi tehneet tätä, kulku alueelle olisi pitänyt estää täydellisesti. Ilman hakkuita puut olisivat kaatuneet sikin sokin ja lähteneet lahoamaan. Nyt ne kaadettiin ihmisen toimesta, mutta rungot palautetaan lahoamaan ja alue saa kehittyä luonnonmukaisesti, Mannermaa selvittää.