Kunta kaavailee Kantvikiin tuhansia uusia asukkaita.
Kirkkonummen kahden sataman toimintojen laajentaminen Kantvikissa tuo ristiriitoja kunnan isoille Meri-Kirkkonummi-ajatuksille.
Satamatoiminta Kantvikissa on vilkasta ja laivoilla tuodaan pääsääntöisesti raaka-aineita alueen teollisuudelle. Alueella toimii neljä merkittävää teollisuuslaitosta ja sementtivarasto.
Kummankin sataman toimintoja on haluttu laajentaa. Aluehallintovirasto on antanut viime vuonna luvan vastaanottaa ja laivata metalliromua, puuta ja pellettejä. Lisäksi toisessa satamassa voidaan lupapäätöksen mukaan käsitellä metalliromua leikkaamalla.
Avin myöntämistä luvista jätettiin useita valituksia, ja Vaasan hallinto-oikeus on nyt kumonnut avin aiemmin myöntämät ympäristöluvat. Oikeus perustelee päätöstään eritoten lupahakemusten puutteellisilla tiedoilla.
Avin lupapäätöksestä valitti Muun muassa Kirkkonummen kunta. Kunta on usean muun valittajan tavoin puuttunut erityisesti romumetallin käsittelyyn ja leikkaamiseen, mistä aiheutuu melua. Nykyinen asutus Kantvikissa on varsin lähellä satamia ja teollisuutta.
Satamista toinen on sokeritehtaan alueella ja sen omistaa Nordic Sugar Oy. Vastarannalla sijaitseva satama on Helsingin kaupungin maalla. Kumpaakin satamaa operoi inkoolainen satamayhtiö Kantvik Shipping Oy.
Alueella on itse asiassa kolmaskin satama. Prysmianin kaapelitehdas lastaa kaapeleita omalla laiturillaan, jolle on viime kesänä ruopattu entistä syvempää väylää.
Kantvik ympäristöineen on Kirkkonummen kunnalle keskeinen asuinrakentamisen suunta. Nykyisin alueella on asukkaita noin 3 500. Suunnitelmissa on varauduttu noin 4 000 uuteen asukkaaseen.
Kirkkonummella on koettu isoksi puutteeksi se, että merelliseksi mainostetussa kunnassa on vaikea saavuttaa kaikille avointa merenrantaa. Merelliset ulkoilualueet ovat kaukana.
Keskustasta käsin lähimmät merenrantakohteet ovat Kantvik ja Strömsby, jotka ovat kuitenkin pitkälti teollisuuden käytössä. Asuinalueita on hankala sovittaa teollisuuden lomaan.
Teollisuuden sijoittumiselle Kirkkonummen keskustan lähettyvillä sijaitseville rannoille on historialliset syyt. Neuvostoliiton vuokra-ajan päätyttyä kaiken maan omisti valtio, joka myi teollisuustontteja muun muassa Helsingistä siirtyneille Suomen Sokerille ja Nokian kaapelitehtaalle, jonka omistaa nykyisin Prysmian.
Lisäksi alueella on Gyprocin kipsilevytehdas ja Mildolan kasviöljypuristamo. Alueen teollisuus on menestyvää ja tuotantolaitoksiin on viime vuosina investoitu jatkuvasti.
Teollisuuden ja asutuksen yhteensovittaminen aiheuttaa kuitenkin aika ajoin ongelmia, esimerkiksi raskasta liikennettä asutuksen läpi.
Asukkaat ovat valittaneet myös Apetitin kasviöljypuristamon hajuhaitoista. Yhtiö kertoo, että se asentaa tänä vuonna uutta tekniikkaa, jonka pitäisi ratkaista hajuongelma.