Ilta näyttelijän kanssa -monologi vie näyttelijäntyön kulisseihin. Esitykset ovat viidessä Espoon kirjastossa.
Näyttelijä Timo Torikalla on takanaan antoisa vuosi. Espoon kaupunki myönsi hänelle vuodeksi 2022 työskentelyapurahan, jonka hedelmistä kaupunkilaiset pääsevät nauttimaan.
Jo 40 vuotta näyttelijänä työskennellyt Timo Torikka on valmistellut Ilta näyttelijän kanssa -monologin, joka vie katsojan näyttelijäntyön kulisseihin. Esitys avaa näyttelijäntyön kehitystä 1500-luvulta tähän päivään.
– Ryhdyin miettimään, mistä oma näyttelemiseni koostuu ja kävin läpi metodeita, joita olen käyttänyt. Samalla kävin läpi sitä, miten näyttelijän taide on vuosisatojen kuluessa kehittynyt.
Monologiaan varten Torikka poimi tekstiesimerkkejä Shakespearelta, Molièrelta, Tšehovilta ja tuoreimpana esimerkkinä on Pascal Rambertin Rakkauden päätös -näytelmä, jonka Torikka on itse kääntänyt ranskasta suomeksi.
Näytelmän esittivät Kansallisteatterissa Torikka ja Katariina Kaitue. Kantaesitys oli Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä syksyllä 2019.
Ilta näyttelijän kanssa -monologissa Timo Torikka haluaa kertoa näyttelijän työstä kansankielellä, ammattiterminologiaa vältellen.
Reilun tunnin mittaisen esityksen jälkeen yleisöllä on mahdollisuus jäädä kyselemään ja keskustelemaan.
– Historiaa tutkiessani olin ihmeissäni siitä, että moni asia on muuttunut, mutta työn ydin on kuitenkin pysynyt samanlaisena.
– Commedia dell’arte oli hyvin fyysistä teatteria, kun sittemmin työhön on tullut psykologisuutta, joka on vienyt näyttelemistä hienovaraisempaan suuntaan.
Timo Torikka on koko uransa ajan työskennellyt freelancerina, ja hän on omassa työssään joutunut käyttämään kaikkia näyttelemisen päämetodeja.
– Itse ajattelen niin, että monipuolisuus ja joustavuus ovat olleet vahvuuksiani. En ole ollut yhden tyylisuunnan vanki.
– Omana opiskeluaikanani koulutus perustui vankasti stanislavskilaiseen psykologiseen realismiin. Jokainen näyttelijä kantaa omalla tavallaan näyttelijätaiteen historiaan mukanaan, Timo Torikka sanoo.
Näyttelijältä kysytään usein, miten hän pystyy muistamaan pitkän esityksen vuorosanat.
Timo Torikan mukaan kyse ei olekaan muistamisesta, vaan roolihahmon elämisestä.
– Teksti on näyttelijän kehossa lihasmuistissa. Näyttelijän pitää elää roolia, Torikka kuvailee.
Toki teksti pitää toistaa satoja, ellei tuhansia kertoa, mutta kyse on roolin opettelusta eikä tekstin painamisesta ulkomuistiin.
Apurahavuoden aikana Timo Torikka työsti myös yhdessä Jussi Lehtosen ja Juha Sääsken kanssa Lehman Brothers -näytelmästä tunnin mittaisen oppilaitoksissa esitettävän version. Esityksen jälkeen näyttelijät ja opiskelijat keskustelevat muun muassa makrotaloudesta ja ihmisten suhteesta rahaan. Esitys on jo vieraillut Omniassa ja pian ovat vuorossa vierailut Helsinkiin.
Viime kesän aikana Torikka työsti käännöstä kirjailija Didier Eribonin sosiologisesta esseestä Paluu Reimsiin. Tekstin dramatisointi näytelmäksi on nyt loppusuoralla, ja harjoitukset alkavat huhtikuussa. Toivon mukaan näytelmä nähdään myös Espoossa.
Rooleissa ovat Torikan lisäksi Sinikka Sokka ja Miiko Toiviainen.
Torikka sai Espoon kaupungin myöntämän työskentelyapurahan vuodeksi 2022. Sen turvin hän pureutuu uudenlaisiin projekteihin.
Ammattitaiteilijan työskentelyapuraha myönnetään yhdelle espoolaiselle ammattitaiteilijalle vuodeksi kerrallaan.