Taitokeskuksen käsityöopettaja Siiri Korhonen tekee lankoja tekemisen ilosta.
Ennen kuin istahtaa vanhan perinnerukin eteen, pitää olla aika hyvä kehräämään.
– Perinnerukki lisää kierrettä lankaan nopeasti, joten kuitua on osattava venyttää vikkelästi, käsityönopettaja Siiri Korhonen kertoo hymyillen.
Korhonen suosittelee kehräyksestä kiinnostuneita aloittamaan harrastuksen värttinällä. Värttinää on helppo käyttää, ja se on edullinen. Värttinän voi tehdä itsekin.
– Myynnissä on myös moderneja rukkeja, joiden kehrän voi vaihtaa hitaampaan. Modernit rukit ovat kuitenkin hinnakkaita.
Korhosen mututuntuma on, että käsin kehräämisen suosio on lisääntymään päin. Kun kehräämistä pääsee kokeilemaan, innostuvat siitä useimmat.
– Se on koukuttavaa, ja monesta tulee intohimoinen harrastaja, Mäntsälän Taitokeskuksessa toimiva Korhonen sanoo.
Korhonen innostui itse kehräyksestä kymmenisen vuotta sitten ja kävi Kehrääjien Killan kurssin.
On pitkää ja lyhyttä kuitua, kiharaa ja suorempaa.
Siiri Korhonen
– Tykkään käsityöihmisenä kokeilla eri tekniikoita.
Langan tekeminen on kuin tekisi taideteosta.
– Minua kiinnostaa itseilmaisu. Voi kokeilla eri värejä ja materiaaleja, välineitä ja tekniikoita.
Materiaaleja on valtavasti. Valintaan vaikuttaa käyttötarkoitus, haluaako tehdä ohutta ja silkkistä lankaa vai muhkeaa ja pehmeää. Käytetyin lankamateriaali Suomessa on suomenlampaan villa. Varsinaisia kulttivilloja ovat ahvenanmaanlampaan tai kainuunharmaksen villat.
– Kuidun muoto ja tuntu vaihtelevat erirotuisten lampaiden villoissa. On pitkää ja lyhyttä kuitua, kiharaa ja suorempaa.

Lankaa voi tehdä myös koirankarvasta, alpakanvillasta, pellavasta, nokkosesta, hampusta tai viskoosimateriaaleista, kuten bambusta, ruusukuidusta, banaanipuusta.
Markkinoilta löytyy myös valmiita villatopseja, joiden villa on valmiiksi värjättyä, pestyä ja kammattua. Ei tarvitse välttämättä karstata lainkaan, ellei halua sekoittaa omia värejä tai useampaa materiaalia, ja luoda näin erilaisia efektejä.
– Itse tykkään sekoittaa muun muassa kimallekuituja villaan. Saatan myös karstata vanhoja langanpätkiä ja tehdä ylijääneistä langoista uutta lankaa.
Osa pohtii tarkkaan, mihin käyttötarkoitukseen lanka tulee ja valitsee materiaalin sen mukaan.
– Itse saatan tehdä lankaa vain langan tekemisen ilosta. Ei niin väliä, tuleeko se käyttöön, Korhonen naurahtaa.

Kehräys on Suomen Taitokeskusten vuoden käsityötekniikka.
Lauantaina 21.1. Suomen kaikissa Taitokeskuksissa järjestetään kehräykseen liittyvä tapahtumapäivä.
Myös karstausta pääsee kokeilemaan. Non stop -työpajassa on pieni materiaalimaksu. Muuten tapahtuma on maksuton.