Sadat nuoret hakevat Viherlaakson Alepasta piirakoita ja pullia vatsantäytteeksi koulupäivinä.
Kolmisenkymmentä nuorta pelmahtaa lähikaupan hyllyjen väliin yhdentoista maissa. Suuri osa suuntaa suoraan paistopisteelle, mutta kuhina käy myös keksi- ja karkkihyllyllä sekä limuosastolla.
Iso osa vatsantäytettä hakemaan tulleista on Viherlaakson lukiolaisia, mutta joukossa on myös yläkoululaisia.
Paistopisteelle suuntaavat myös lukiolaiset Niko, 17 ja Aapo, 16.
– Lihapiirakka, kun on vähän nälkä tässä, Niko kertoo.
– Korvapuusti, kun tuli vähän nälkä, komppaa Aapo.
Niko ja Aapo kertovat tulleensa hakemaan välipalaa, koska koululounasta saa vasta puoli yhden aikaan.
– Kouluruoka on suurimmaksi osaksi hyvää. Aina se ei kuitenkaan kaikille maistu, Niko pyörittelee.
Niko kertoo käyvänsä välipalaostoksilla kerran pari viikossa, Aapo kerran pari päivässä.
Mietittekö välipalojen terveellisyyttä?
– Joskus mietitään, he kuittaavat.
Myös yläkoululaiset lappavat paperipusseihin riisipiirakoita ja lihapasteijoita.
– Parempi tulla kauppaan kuin olla koko päivä syömättä, yksi yläkoululaisista perustelee ostosreissua.
Lihapiirakka, kun on vähän nälkä tässä.
Niko, 17
– Vanhemmilta on lupa, mutta koululta ei, toinen kertoo.
Paistopisteeltä syötävää hakevien yläkoululaisten tiedossa on, että koululounaalla olisi pian tarjolla kalamurekepihvejä.
– Kyllä me yleensä käydään syömässä. Syödään vähän. Ruoka ei ole ihan parasta, yksi kertoo.
– Ruoka on ihan jees. Kyllä mä syön, jatkaa toinen.
Jokapäiväistä kaupasta välipalojen hakeminen ei heille kuitenkaan ole.
Jos ruoka ei maistu, vatsaa koetetaan täyttää ruokalassa vähintään näkkileivällä.
Toiveena olisi, että koulussa tarjottaisiin useammin pehmeää leipää.
Oskariksi ja Eemeliksi esittäytyvät lukiolaiset tutkailevat karkkihyllyä.
Kolajuomaa kädessään pitävä Eemeli kertoo tulleensa hakemaan kaupasta jotain kofeiinipitoista. Oskari on lähtenyt seuraksi jaloittelemaan.
– Moni tulee tähän aikaan hakemaan enemmänkin aamupalaa kuin lounasta. Meillä on lounas vasta noin puoli yhdeltä. Yritän itsekin syödä paremman aamupalan, ettei tarttisi hakea välipaloja, Eemeli kertoo.
– Aamupalan ja kouluruuan väli on pitkä.
Kaverukset kertovat osallistuvansa kouluruokailuun lähes aina, koska sen saa ilmaiseksi.
– Jos usein hakisi jotain lounaan korviketta, se tulisi kalliiksi, Oskari perustelee.
Aina ruokailusta ei kuitenkaan lähdetä kylläisenä.
– Se ei niin hyvin täytä, sanoo Oskari.
Myös Haukilahden lukion oppilaat valittavat kouluruokailun jättävän nälkäiseksi, kertoo Länsiväylään asiassa yhteyttä ottanut lukiolaisen vanhempi. Vanhemman mukaan Haukilahden lukion ruokailutila on pienuutensa vuoksi kaoottinen, aikaa syömiseen on vähän eikä ruoka aina riitä viimeisenä ruokailuun osallistuville.
Hän kertoo asian tulleen ilmi vanhempainillassa, kun lähes kaikkien oppilaiden vanhemmat olivat kuulleet lukiolaiseltaan, että kouluruokailu jättää nälkäiseksi.
Moni Haukilahden lukiolainen käy tästä syystä syömässä usein kotona, hän kertoo. Kaikilla ei kuitenkaan ole tähän mahdollisuutta.
Kaupassa päivittäin asioivien koululaisten ja lukiolaisten määrä lasketaan ennemminkin sadoissa kuin kymmenissä, kertoo Viherlaakson Alepan myymäläpäällikkö Jenni Korpinen.
Osa käy kaupassa ennen koulua tai koulupäivän päätyttyä. Kesken koulupäivän liikkeellä ovat erityisesti lukiolaiset, Korpinen kertoo.
– Paistopistettä menee kaikkein eniten ja limuja ja energiajuomia, Korpinen luettelee.
– Lukiolaiset ostavat myös salaattibaarin salaatteja.
Alakoululaisia ostoksille tulevien joukossa on vain vähän, Korpinen kertoo.
Joskus alakoululaiset kuitenkin yrittävät ostaa esimerkiksi energiajuomia.
– Tällöin kysymme, onko energiajuoman ostoon vanhemman lupa.