Tietoliikenneteknologia hipoo jo fysiikan rajoja. Ex-nokialaisten osaaminen hyödyttää nyt monia eri aloja.
Verkko- ja matkapuhelinyhtiö Nokian merkitys Suomelle, Espoolle ja pääkaupunkiseudulle on ollut valtava vielä senkin jälkeen, kun yhtiön tie matkapuhelinvalmistajana päättyi 2010-luvun puolivälissä.
Yhtiön satumaista kasvua ja kutistumista sen sisällä todistanut Erkki Koivusalo sanoo, että Nokiasta lähteneet insinöörit auttavat nykyisin laajaa yrityskenttää menestymään sekä kotimaassa että kansainvälisesti.
Koivusalo mainitsee viitisenkymmentä entistä Nokia-kollegaansa, jotka ovat päätyneet neljälle eri sektorille.
– Viitisentoista työskentelee tietoliikenteen ja mikropiirien parissa. Osa on palannut Nokian verkkojen kehitykseen, jotkut toimivat Nvidian ja Intelin kaltaisissa yhtiöissä. Yhtä moni on vaihtanut muihin teknologiayrityksiin, kuten Vaisalaan tai ohjelmistoyrityksiin.
Kymmenisen ex-kollegaa on ollut perustamassa start up -yrityksiä, joista Koivusalo mainitsee kamerateknologiaa lääketieteeseen soveltavan Grundiumin sekä lisättyyn todellisuuteen erikoistuneen Varjon.
– Loput ovat erilaisissa it-yrityksissä tai kaupan ja rahoitusalan yhtiöiden it-osastoilla.
Espoon Tuomarilassa asuva Koivusalo on osuva esimerkki siitä, miten valtavaa lisäarvoa Nokian kasvatit ovat Suomeen tuoneet.
Seinäjoelta Espooseen 1986 opiskelemaan muuttanut Koivusalo päätyi Nokialle laman kynnyksellä 1992 valmistuttuaan diplomi-insinööriksi TKK:lta. Hän aloitti verkkopuolella ja vaihtoi myöhemmin matkapuhelinten tuotekehitykseen.
Huoli painoi oman tiimin puolesta.
Nokian puhelinten liiketoimintakaupassa Koivusalo siirtyi Microsoftille. Hän jätti yhtiön 2015.
Yli 20 vuoteen Nokialla mahtui sekä huimia onnistumisia että rajuja saneerauksia. Yksi huippuhetkistä oli yhtiön ensimmäisen Linux-puhelimen lanseeraus, jossa Koivusalo toimi puhelintiimin projektipäällikkönä.
– Nokialta on jäänyt päällimmäisenä paljon hyviä asioita, vaikka aika ajoin huoli painoi oman tiimin ja työpaikan puolesta.
Tällä hetkellä 56-vuotias Koivusalo työskentelee espoolaisessa Sofigate-yrityksessä, joka tarjoaa bisnesteknologian tuotteita ja osaamista. Sofigate on kasvanut nopeasti 700 ihmistä työllistäväksi ja yli 130 miljoonan euron liikevaihtoa pyörittäväksi yhtiöksi.
Bisnesteknologian perusajatuksena on kehittää yritysten liiketoimintaa edesauttavia ratkaisuja yritysten omista kehitystarpeista, kun perinteisessä insinööriajattelussa tarjottiin aluksi teknologiaa ja katsottiin, miten yritys voisi sitä hyödyntää.
– Olen ollut kehittämässä esimerkiksi suurta elintarviketehdasta Suomessa, sanoo Koivusalo, jonka toinen tutkinto on kauppatieteistä.
Koivusalon uusin ponnistus on akateeminen: tietoliikennealan kehityksestä ja uusimmista ratkaisuista kertova Converged Communications -kirja (Wiley-kustantamo 2022).
Kansainväliseen levitykseen tehty teos sopii korkeakoulutason kurssikirjaksi. Maallikon silmin se on kuin tietoliikenteen katekismus. Kirjassa käydään pieteetillä läpi kehityskaari perinteisestä puhelinverkosta internetiin ja 5G-solukkoverkkoihin.
– Suuri osa kirjasta käsittelee asioita, joiden parissa olet tehnyt urani. Loput olen selvittänyt itse. Olen saanut myös apua aiemmilta kollegoiltani, jotka ovat tarkastaneet tekstiäni.
Kirja on myös todistus siitä, miten järisyttävän muutoksen Koivusalon sukupolvi on kokenut ict-alan kehittyessä ja etenkin internetin myötä.
Koivusalon mukaan viimeiset vuosikymmenet ovat olleet oikeastaan jatkuvaa läpimurtoa, viimeisimpänä askeleena ovat pilviteknologia ja tekoäly.
Perinteisen tietoliikenneteknologian – eli puheen ja datan siirtämisen – saralla kehitys alkaa Koivusalon mukaan lähestyä fysiikan rajoja. 5G-teknologian jälkeen on tulossa 6G, mutta kehitystä hidastaa se, että tiedonsiirron vaatimat vapaat taajuudet alkavat loppua. Kehitystä voidaan toki yhä insinööritaidolla edistää.
– Kun 4G teknologiassa signaalin lähetykseen ja vastaanottoon käytettiin vain muutamaa antennia, on 5G-tukiasemassa käytössä jo kymmenien antennien matriiseja. Niiden avulla signaali voidaan kohdistaa päätelaitteisiin entistä tarkemmin, Koivusalo kuvaa.
Koivusalon mukaan Nokian asema Suomessa ict-alaa eteenpäin puskevana maailmanluokan kasvuyhtiönä on heikentynyt.
– Nokian vaikutus heijastui aiemmin myös korkeakouluihin, jotka kehittivät sisältöjään palvelemaan Nokiaa. Nyt tällaisesta on osin luovuttu.
Koivusalo sanoo kuitenkin luottavansa siihen, että korkeakouluihin riittää lahjakkaita hakijoita ja opetus on korkeatasoista.
– Lisäksi start up -kentässä on valtavan paljon yritteliäisyyttä. Jos yksi hanke ei onnistu, yritetään uutta. Se on aivan toisenlaista kuin omana aikanani.