Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Tähän paikkaan virtaa nyt veri kaikkialta Suomesta – 700–800 pussia stryrox-laatikoissa joka päivä

SPR:n Veripalvelu muutti toimintonsa uusiin ja käytännöllisiin tiloihin Vehkalaan kehäradan varteen.

Veren luovuttaminen on helppoa. Sen kun vain antaa sairaanhoitajan pistää neulan suoneen ja makailee tovin pumppaamassa verta pussiin. Sen jälkeen, kun noin puoli litraa verta on valunut pussiin, alkaa monivaiheinen ketju, jonka varrella verestä otetaan kaikki irti. Se tehdään ihmishenkien pelastamiseksi ja sairauksien parantamiseksi.

Suomalaiset luovuttavat jokaisena arkipäivänä 700–800 pussia verta. Ne kaikki, Rovaniemeltä Hankoon, kuljetetaan tutkittavaksi Vantaalle, Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun upouusiin tiloihin Vehkalaan.

Vehkala Myllymäen kaupunginosassa on nyt koko maan verikeskus. Siellä työskentelee noin 300 työntekijää. Osa heistä tekee töitä arkisin kahdessa vuorossa, robotit ja osa työntekijöistä öisinkin.

Elinluovutustilanteita varten on päivystys vuoden jokaisena päivänä kellon ympäri.

– Laboratoriotutkimuksia elinsiirtoja varten tehdään lähes päivittäin. Noin satana päivänä vuodessa tarkistustutkimus käynnistyy yöllä, kertoo laboratoriojohtaja Jaana Mättö.

Veripalvelu siirsi lähes kaikki Helsingin Kivihaan toiminnot Vantaalle viime vuoden lopulla. Vain verenluovutus jäi Etelä-Haagaan, mutta vain toistaiseksi.

Laboratoriotutkimuksia elinsiirtoja varten tehdään lähes päivittäin.

Laboratoriojohtaja Jaana Mättö

– Uutta verenluovutuspaikkaa etsitään pääkaupunkiseudulta, myös Vantaalta, kertoo viestintä- ja henkilöstöjohtaja Willy Toiviainen.

Työt uusissa, aiempaa käytännöllisemmissä toimitiloissa aloitettiin usean kuukauden testauksen ja varmistuksen jälkeen, koska verivalmisteiden tuotantoon ei saanut tulla katkosta muutonkaan aikana.

Logistisesti loistavasti sijaitsevat tilat saavat hehkutusta kaikilta.

– Kivihaassa oli liikaa tilaa, ja ne olivat sokkeloiset, Toiviainen sanoo.

Veripalvelu toimi siellä 1970-luvulta saakka.

Uusiin tiloihin on voitu muun muassa hankkia uusinta varastoteknologiaa, joka säästää tilaa ja työntekijöiden turhia askelia, kertoo varastopäällikkö Mikko Tuononen. Jaana Mättö puolestaan kehaisee, että verinäytteiden vasta-ainetutkimuslaite on uniikkia maailmalla.

Jokainen luovutusveri testataan eräiden taudinaiheuttajien, kuten hi-viruksen ja hepatiitin varalta, ja veriryhmäkin määritellään jokaisella luovutuskerralla. Vuosittain laboratoriossa tutkitaan lähes miljoona näyteputkiloa.

Tuonosen ”putiikki” on se paikka, johon verenluovutuksessa kerätyt veret ympäri maata tuodaan illalla ja yöllä. Aamulla varhain 17–24 asteen lämmössä styrox-laatikoissa kuljetetut veripussit puretaan ja siirretään linjastoa pitkin verivalmisteiden tuotantoon.

Varastoon palaa vielä aamun aikana verestä eritelty plasma, joka pakastetaan. 5–6 kertaa vuodessa Takada-lääkeyhtiö hakee pakasteet Itävaltaan plasmalääkevalmistusta varten. Näitä lääkkeitä käytetään muun muassa vasta-ainepuutoksia sairastavien hoidossa.

Luovutusverestä saadaan plasman lisäksi punasoluja ja verihiutaleita eli trombosyyttejä. Tuotantopäällikkö Sari Rope kertoo, että verenluovutuksesta saapuneet veripussit laitetaan ensin sentrifuugiin. Se on kuin suuri linko, joka pyörii 3 900 kierrosta minuutissa ja erottelee veren sisältämiä aineita toisistaan.

Sen jälkeen alkaa automaattinen erottelu, jossa verestä erotellaan punasolut, trombosyytit ja plasma. Punasoluja tarvitaan muun muassa monissa isoissa leikkauksissa, kuten sydänleikkauksissa. Trombosyytit ovat elintärkeitä syöpäpotilaille, mutta niitä voidaan antaa myös onnettomuuksien uhreille, jos verenvuoto on runsasta. Yhden verenluovuttajan verestä saa apua useampi potilas.

Punasoluja säilytetään Veripalvelussa jääkaappilämpötilassa ja trombosyyttejä 20–24 asteen lämpötilassa. Kun tilaus tulee sairaalasta, verituotteita lähtee Vehkalasta pitkin päivää ja joskus yölläkin.