Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Koko elinympäristön elämä voi olla yhden avainlajin varassa – ”Mutta emme aina etukäteen tiedä minkä”

Paula Kankaanpää aloitti Luonnontieteellisen keskusmuseon johtajana.

Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo (Luomus) on kerännyt eläin- ja kasvikokoelmia yli 200 vuoden ajan. Pelkästään hyönteisiä – etenkin perhosia, pistiäisiä ja kovakuoriaisia – on kokoelmissa noin 9 miljoonaa.

Luomuksen hyönteiskokoelma on Euroopan suurimpia.

Uutena Luomuksen johtajana aloittaneen Paula Kankaanpään mukaan nyt eletään museon kannalta mielenkiintoisia ja tärkeitä aikoja, sillä luontoa pitäisi suojella ja ennallistaa ja lajeja pelastaa sukupuutolta.

– Tuottamamme tiedon merkitys nousee ihan uudella tavalla esiin. Meillä tehdään paljon näihin asioihin liittyvää keskeistä tutkimusta ja lajien seurantaa.

– Kokoelmien avulla voidaan esimerkiksi tutkia, mitä hyönteisiä aiemmin on esiintynyt. Saamme niistä tietoa lajien genetiikasta, ominaisuuksista, kehittymisestä ja runsaudesta. Tällainen tieto voi olla kultaakin arvokkaampaa.

Varsinkin hyönteisten osalta tavallisen ihmisen voi olla vaikea ymmärtää, miksi jokaisen lajin säilyminen on niin tärkeää.

– Luonto on kokonaisuus. On vaikea arvata, mikä yksittäinen laji voi olla jonkin ekosysteemin olemassaolon avainlaji. Jos pölyttämistä ei tapahdu, se voi romuttaa koko systeemin, Kankaanpää huomauttaa.

– Siksi luonnonsuojelussa kiinnitetään niin paljon huomiota siihen, että kokonaiset elinympäristöt säilyvät.

Eläin- ja kasvilajien tutkimus on Luomuksen vastuulla.

– Perustutkimuksen arvo löytyy monesti vasta jälkikäteen. Yksi esimerkki tästä on koronarokote, joka päästiin kehittämään nopeasti perustutkimuksen pohjalta.

Haasteena Luomuksella on tällä hetkellä noin 15 prosentin rahoitusvajeen kattaminen.

Luomuksella on peräti kolme tärkeää vetonaulaa: Luonnontieteellinen museo eli eläinmuseo sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteelliset puutarhat.

– Museossa kävi viime vuonna noin 200 000 vierailijaa ja puutarhoissa noin 100 000.

Kankaanpää visioi, että kävijöiden määrää voisi kasvattaa entisestään.

– On hienoa, että Helsingissä on kolme kohdetta, joissa voisi esitellä ulkomaalaisille Suomen pohjoista ja arktista luontoa.