Tärkeämpää on kuitenkin iltaohjelman rauhoittaminen, sanoo THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen.
Oletko jo kuunnellut vaaleanpunaista tai valkoista kohinaa tai binauraalisia ääniä? Yhä useampi etsii nyt apua rentoutumiseen ja nukahtamiseen erilaisista äänistä, joita löytää muun muassa Youtubesta tai Spotifyista.
Kohinoiden rentouttava vaikutus perustuu siihen, että ääni on tasaista ja jatkuvaa ja sulkee tehokkaasti pois ympäristön muut äänet. Moni kokee tämän rauhoittavana.
Binauraalisia ääniä kuunnellaan kuulokkeilla. Ne perustuvat siihen, että oikea ja vasen korva saavat äänen hieman eri taajuudella.
Sekä erilaisten kohinoiden että binauraalisten äänten tavoitteena on muun muassa vähentää stressiä, rentouttaa ja lisätä keskittymiskykyä.
Onko äänistä apua unen saamiseen? Kysyimme asiaa THL:n tutkimusprofessori Timo Partoselta, joka on perehtynyt muun muassa unettomuuteen.
Partonen rinnastaa rauhoittavat äänet aktiivisiin rentoutumiskeinoihin. Niitä tarvitaan, jos mieli ei tunnu rauhoittuvan nukkumaanmenon lähestyessä.
On hyvin yksilöllistä, mikärentouttaaja mikäärsyttää.
Timo Partonen, THL
– Aktiivisten rentoutumiskeinojen tavoitteena on vireystason laskeminen. Niitä ovat esimerkiksi musiikin kuuntelu, hengitysharjoitukset tai vaikkapa mielikuvaharjoitukset. On tärkeää löytää itselle sopiva keino. Jos ajatellaan esimerkiksi ääniä tai musiikkia, on hyvin yksilöllistä, mikä rentouttaa ja mikä ärsyttää.
Tutkimusten mukaan ainakin joka kolmas aikuinen kärsii vuoden aikana unettomuuden oireista ja joka kymmenes on kärsinyt niistä pitkäkestoisesti vähintään 1 kuukauden ajan. Unettomuushäiriö on muita tavallisempaa naisilla sekä iäkkäillä.
Partosen mukaan kohinoista, kuten muistakin aktiivisista rentoutumiskeinoista, voi olla hetkellistä lisäapua unen saamiseen.
– Jos univaikeuksia on toistuvasti, niiden teho heikkenee. Harvemmin ne auttavat pidemmän päälle, hän toteaa.
Kohinoiden ja binauraalisten äänien vaikutusta esimerkiksi unen syvyyteen on selvitetty tieteellisissä tutkimuksissa. Tulokset eivät Partosen mukaan kuitenkaan ole vielä riittävän selkeitä.
– Eniten tutkimustuloksia on lihas- ja hengitysharjoituksista, ja niiden on todettu auttavan, Partonen sanoo.
Hengitysharjoituksissa keskitytään hengityksen rytmin rauhoittamiseen. Lihasharjoituksissa käydään läpi jokainen lihasryhmä ja keskitytään vuorotellen lihasten supistamiseen ja rentouttamiseen.
Aktiivisena rentoutumiskeinona voi ajatella myös kirjan lukemista, tosin yhdellä ehdolla.
– Kirjan täytyy olla sellainen, että lukemisen pystyy helposti lopettamaan. Jos on hyvin koukuttava ja paksu kirja, jota ei voi laskea kädestään, silloin lukeminen ei enää rentouta.
Sillä ei Partosen mukaan ole väliä, lukeeko perinteistä kirjaa vai e-kirjaa. Verkossa tai somessa surffailu tai videoiden katselu sen sijaan eivät ole hyviä rentoutumisen kannalta, sillä nopea vaihto aiheesta toiseen ei laske vireystilaa.
Nukahtamisen kannalta aktiivisia rentoutuskeinoja tärkeämpää on Partosen mukaan se, mitä tekee ennen niitä.
Iltaa kohden tekemisen pitäisi hidastua.
– Jotta aktiivisen rentoutumiskeinot toimisivat, ajankäytön tulee tukea niitä. Iltaisin ei pitäisi olla kiireen tunnetta ja minuuttiaikataulua. Tämä koskee kaikkea tekemistä, kotityöt mukaan lukien, Partonen sanoo.