Karakallion ostoskeskuksen alue muuttuu lähitulevaisuudessa, sillä kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti alueen asemakaavamuutoksen.
Kaavamuutosalue käsittää Karakallion ostoskeskuksen, siihen liittyviä pysäköintialueita ja osan Karakallion torin alueesta.
Kriittisimmin asiaan suhtautui Simo Grönroos (ps.), joka esitti asian hylkäämistä. Grönroosin mukaan Kilo–Karakallio-alueen asukkaista jo nyt liki kolmannes on maahanmuuttajataustaisia. Hylkäämällä lisärakentamistavoitteet hillittäisiin Grönroosin mukaan epätervettä väestönkasvua. Grönroosin hylkäysesitys raukesi kannattamattomana.
Muut puheenvuorojen käyttäjät näkivät Karakallion uudistamissuunnitelmissa positiivisia puolia.
Alueella asuva Aulikki Pentikäinen (sd.) toivoi, että hanke etenee ripeästi, koska palvelut ovat ostarilta hiipuneet.
– Meillä on nyt viimeinen mahdollisuus, Pentikäinen muotoili.
Karakallion ostari on valmistunut 1960-luvulla ja se on ulkoasultaan alkuperäiskunnossa.
– Miksei meillä ole havainnekuvia, jotka kertoisivat, miltä uudet talot tulevat näyttämään, Sirpa Hertell (vihr.) kysyi.
Hertell huomautti, että taustamateriaalin pohjalta jäi epäselväksi, miksi vanha ostari halutaan purkaa kokonaisuudessaan.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Henrik Vuornos (kok.) totesi kaikkien Karakalliossa käyneiden tietävän, että ostari on parhaat päivänsä nähnyt.
– Uusi asemakaava ja rakentaminen tuo kaivattua elinvoimaa Karakallion keskustaan, Vuornos sanoi.
Vuornoksen mukaan kaava ei muuta alueen luonnetta, koska siellä on aina ollut paljon kerrostaloja ja vuokra-asuntoja.
Valtuuston varapuheenjohtaja Inka Hopsun (vihr.) mielestä Karakallio on asuntopolitiikan kannalta onnistunut, koska siellä on monenlaisia asumismuotoja. Hänen mielestään on tärkeää huolehtia myös pienten asuinalueiden kehittymisestä.
Ostoskeskus reunustaa Karakallion toria. Ostoskeskuksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat myös Karakallion monitoimitalo Karatalo, Karakallion koulu pelikenttineen, asukaspuisto, palvelutalo Hopeakotka ja seurakuntatalo.
Asemakaavan muutoksella ostoskeskuksen alueen rakennusoikeuden määrä nousee 13 100 kerrosneliömetriin, josta liike-, palvelu- tai toimistotiloille on varattu vähintään 1 100 kerrosneliömetriä. Rakennusoikeus kasvaa nykyisestä 10 600 kerrosneliömetriä.