Vaalipaneelissa kova vaatimus: Tarvitaan 6 000 koulutettua varhaiskasvattajaa – pormestarilta kuitti hallituspuolue keskustalle

Uudellemaalle ja pääkaupunkiseudun metropolialueelle tarvitaan merkittävä määrä uusia korkeakoulujen aloituspaikkoja, jotta avoinna oleviin työpaikkoihin esimerkiksi varhaiskasvatuksessa riittää tekijöitä.

MetropoliAreenan vaalipaneeliin tiistaina osallistuneet poliitikot olivat varsin yksimielisiä aloituspaikkojen lisäämisestä. Linjaeroja tuli sen sijaan koulutusmäärärahoista sekä lukukausimaksuista, joita voidaan nyt periä ulkomaalaisilta opiskelijoilta.

– Tarvitsemme osaajia ja tarvitsemme myös kansainvälisiä lahjakkuuksia. Se ei ole lainkaan pois suomalaisilta. Se, että korkeakoulut voivat asettaa lukukausimaksuja, lisää opiskelijoiden sitoutumista, kun he osaavat samalla vaatia laatua opetukselta, muistutti kokoomuksen helsinkiläinen kansanedustaja Elina Valtonen.

Lue myös: Työperäinen maahanmuutto sähköisti vaalipaneelin: "Yrityksille pikakaista" – "On karmeita esimerkkejä"

Espoolainen kansanedustaja Saara Hyrkkö (vihr.) sanoi, että korkeakoulujen pitää jatkossakin antaa lähtökohtaisesti maksutonta opetusta.

Hyrkkö korosti, että koulutusmäärärahoista ei voida Suomessa leikata.

– Valtion pitää sitoutua mieluusti ylivaalikautisesti, jotta nuoret saavuttavat koulutukselle annetut tavoitteet.

Vantaalainen kansanedustaja Jussi Saramo (vas.) haastoi Lepomäkeä vaatien, että tulevalla kaudella ei voida tehdä budjettileikkauksia tai veronalennuksia, mikäli koulutuspaikkoja aiotaan lisätä.

Keskustelua pohjustanut Helsingin pormestari Juhana Vartiainen (kok.) muistutti, että Uudenmaan suhteellinen osuus Suomen korkeakoulupaikoista on laskenut 2016–2021. Pelkästään varhaiskasvatuksen järjestämiseksi seudulle tarvitaan Vartiaisen mukaan 6 000 uutta korkeakoulutettua työntekijää 2030 mennessä.

Helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Terhi Peltokorpi (kesk.) puolusti oman puolueensa opetusministeriä huomauttamalla korkeakoulujen aloituspaikkoja on tällä kaudella lisätty koko maahan 12 000 ja niistä noin 30 prosenttia tullut pääkaupunkiseudulle. Peltokorpi sanoi, että korkeakoulut itse tekevät hakemukset paikkamääristä, ja ministeriö voi ne myöntää.

– Terhi, Uudellamaalla ei ole ainoatakaan korkeakoulua joka ei olisi hakenut lisäpaikkoja, Vartiainen vastasi.

Vartiaisen mukaan yliopistojen rahoituksessa rahaa on mennyt vääriin paikkoihin, kun perusrahoituksen sijaan rahaa on suunnattu erilaisiin hankkeisiin.

Hän vastasi myös Jussi Saramolle huomauttamalla, että koulutusrahoituksen varmistaminen, vaatii muiden budjettimenojen priorisointia.

Vartiaisen mukaan korkeakoulupolitiikkaa ei pidä ajatella alue- vaan kasvupolitiikan kannalta.

– Korkeakoulupaikkojen merkittävä aliresursointi on erityisesti Uudellamaalla johtanut siihen, että menetämme nuoriamme ulkomaille opiskelemaan ja vastaavasti emme saa lahjakkaita nuoria maailmalta meille riittävästi.

Perussuomalaisten hyvinkääläinen kansanedustaja Leena Meri korosti, että koulutuspaikkoja on lisättävä niille aloille, joilla on työntekijätarve.

– On katsottava tarve, ettei ihmisiä kouluteta työttömiksi, Meri alleviivasi

Hän penäsi kunnianpalautusta ammatilliseen koulutukseen sekä lisää rahaa peruskouluihin.

SDP:n helsinkiläinen kansanedustaja Eveliina Heinäluoma komppasi Merta.

– Korkeakoulujen aloituspaikkoja pitää lisätä, mutta jälkeen on jääty myös ammattikoulujen aloituspaikoissa. SDP on sitoutunut siihen, että koulutusmäärärahoja lisätään, jotta opiskelijat voidaan ottaa vastaan.

Lue myös: Uusimaa jää jalkoihin, kun muut maakunnat jyräävät eduskunnassa – vaalipaneelissa löytyi yhteys vihreiden ja perussuomalaisten välillä

Meri ja Heinäluoma olivat osin samansuuntaisella linjalla myös kansainvälisten opiskelijoiden houkuttelussa.

– On totta, että kansainvälisten opiskelijoiden jääminen Suomeen (opintojen jälkeen) on hieman tahmeaa, Heinäluoma sanoi ja peräänkuulutti sekä asennemuutosta työnantajilta sekä suomen kielen osaamisvaatimuksia opiskelijoille.

Meri korosti, että kansainvälisten opiskelijoiden pitäisi jäädä Suomeen.

– Pitäisi saada velvoittavuutta, että he jäävät tänne työhön. Lukukausimaksut eivät välttämättä kata (koulutuksen) koko kuluja.

Terhi Peltokorpi esitti ratkaisuksi suoraa oleskelulupaa ulkomaalaiselle opiskelijalle, joka suorittaa Suomessa tutkinnon.

MetropoliAreenan vaalipaneelin järjestäjinä toimivat Helsingin seudun kauppakamari, Uudenmaan liitto sekä pääkaupunkiseudun isot kaupungit.

Niiden yhteisenä tavoitteena on saada Helsingin seutua ja Uuttamaata tukeva metropolipolitiikan osio tulevaan hallitusohjelmaan.

Etelä-Suomen Media on MetropoliAreenan yhteistyökumppani.

Edit 3.2 klo 8.47: korjattu Elina Valtosen sukunimi.