Kylpyhuoneet jää remontoimatta linjasaneerauksen yhteydessä, kun yhtiölainaa ei heru.
Uudellamaallakin on jo viitteitä haja-asutusalueilta ja muuttotappiokunnista tutusta ilmiöstä, jossa taloyhtiöt eivät saa pankeilta tarvitsemaansa määrää lainaa peruskorjauksia varten.
Ilmiöstä on kärsinyt viime vuosina pääasiassa syrjäseudut ja Kouvolan kaltaiset muuttotappiokaupungit, joissa asuntojen hintakehitys on pysähtynyt väestön vähenemisen seurauksena.
Muuttovoittoisella Uudellamaalla tilanne on uusi, kertoo Keski-Uusimaa-lehti.
Keravalainen isännöitsijä, vuoden isännöitsijäkin palkittu Anne Rintala (os. Pulkkinen) kertoo lainaneuvottelujen olevan entistä hankalampia.
– Muutos on tapahtunut viimeisen puolen vuoden sisällä, Rintala sanoo Keski-Uusimaalle.
Rintalalla itsellään on tällä hetkellä kaksi taloyhtiötä, jotka eivät ole saaneet kaikkea tarvitsemaansa lainaa. Hän kertoo molempien taloyhtiöiden lainantarpeen olevan parin miljoonan euron luokkaa, ja kummassakin puuttumaan jää vähintään 500 000 euroa.
– Nyt joudutaan karsimaan remontin laajuutta. Linjasaneerauksissa ei pystytäkään uusimaan kylpyhuoneita yhtiön lainalla, hän kuvailee.
Isännöitsijä Satu Mänkärlä Mio Isännöinnistä ei ole omakohtaisesti törmännyt vielä täysin vastaavaan tilanteeseen.
Sen sijaan hän kertoo kahdesta taloyhtiöstä, joille yksi pankki ei myöntänyt lainaa. Molemmat taloyhtiöt ovat pieniä alle 20 huoneiston yhtiöitä ja asukkaat itse omistavat asunnot. Talot on rakennettu 2000-luvun alkupuolella, eikä kummassakaan ollut ennestään korjausvelkaa.
Toinen sijaitsee Tuusulassa ja toinen Keravalla.
– On ollut vähän yllättävää, Mänkärlä sanoo.
Molemmat taloyhtiöt saivat kuitenkin tarvitsemansa yhtiölainan toisesta pankista. Mänkärlä myöntää, ettei ole aivan viime aikoina ollut tekemässä taloyhtiöiden lainahakemuksia.
– Kiinnostavaa nähdä nyt sitten keväällä, minkälainen tilanne on, hän sanoo.
Laatuisännöinnin Jukka Marttila uskoo asian olevan edelleen pääosin päinvastoin. Asuntojen arvo muuttovoittoalueella säilyy.
Myös Isännöintiliiton mukaan Keski-Uudenmaan kunnat ovat koko Suomen mittakaavassa houkuttelevia asuinpaikkoja, mikä on taloyhtiön rahoituksen näkökulmasta positiivinen ajuri.
– Radanvarsikunnat ovat edelleen kehittyviä ja Kerava on sijaintina hyvä. Kyllä asia riippuu paljon siitä, kuinka hyvin taloyhtiötä on hoidettu, Marttila sanoo.
Syitä taustalla vaikuttaakin olevan useampia. Pankit seuraavat markkinatilannetta ja taloyhtiön vakuusarvoa. Rintalan mukaan vakuuksia tarvitsee olla nyt enemmän kuin ennen. Myös taloyhtiössä olevat sijoitusasunnot sekä korkojen nousu vaikuttaa lainan saantiin.
– Osa pankeista tulkitsee sijoittajat riskiksi, Rintala sanoo.
Lainansaantia vaikeuttaa ennen kaikkea kuitenkin tilanne, jossa yhtiölle on kertynyt liikaa remontoitavaa ja korjausvelka on päässyt paisumaan.
Isännöintiliitosta kerrotaan, että kohtuullisella paikallakin sijaitsevan taloyhtiön voi olla nykyään hankalaa saada rahoitusta esimerkiksi isoon putkiremonttiin, jos muita korjauksia ei ole tehty ajoissa.
Myös vanha korjausvelka saattaa vaikeuttaa uuden lainan saantia.
Rintala muistuttaa taloyhtiöitä huolehtimaan välttämättömistä peruskorjauksista ajallaan, jotta ikävimmiltä vaikeuksilta vältytään.
– Toivon, että yhtiöt edistäisivät tarvittavia remonttejaan, vaikka maailmantilanne on nyt hankala. On tärkeää, että osakkeiden arvo säilyy. Korjauksia voi tehdä myös pienemmällä volyymilla, Rintala muistuttaa.
Tämä juttu on julkaistu aiemmin Keski-Uusimaassa.