Äänenvoimakkuus nousi ruokalassa useita kertoja yli 90 desibelin, kertoo rehtori Heidi Mäki.
Nöykkiönlaakson koulun opettajat, avustajat ja keittiöhenkilökunta käyttivät koulun ruokalassa kuulosuojaimia tammikuun viimeisellä viikolla.
Kuulosuojaimilla haluttiin kiinnittää oppilaiden huomio meluun, joka mittausten mukaan nousee ruokalassa ajoittain kuulolle haitalliseen yli 90 desibeliin, kertoo rehtori Heidi Mäki.
– Kun melutaso oli korkea, laitoimme kuulosuojaimet korville. Kun melutaso laski, otimme ne pois. 95–100 desibelissä kuulolle turvallinen oleskeluaika on varsin lyhyt ja tämä melutaso välillä ylittyy muun muassa ruokalassa, Mäki avaa.
Mäen mukaan ruokaillessa saa ja on hyväkin jutella ja vaihtaa kuulumisia. Tavoitteena on kuitenkin se, että äänenvoimakkuus pysyisi koko koulupäivän ajan korvaystävällisellä tasolla.
– Jos lapsi kysyi kuulosuojaimista, otimme ne pois korvilta ja kerroimme asiasta. Kuulosuojaimet herättivätkin paljon keskustelua, Mäki kertoo.
Äänenvoimakkuuteen on aiemmin pyritty vaikuttamaan keskustelemalla aiheesta oppilaiden kanssa. Ruokalassa on myös käytetty rauhoittavaa taustamusiikkia ja silloin tällöin on järjestetty niin sanottuja hiljaisia ruokailuita.
Melutasoon on pyritty vaikuttamaan myös tilan akustiikkaa muokkaamalla. Seinille on lisätty akustolevyjä ja pöytien alle asennettu melua vaimentavia pehmusteita.
– Ruokala on vanha liikuntasali ja ruokalan kapasiteetti on pieni. Koulu on 57 vuotta vanha, mutta myös uusissa kouluissa on korkeita tiloja ja sen myötä haasteita akustiikassa, Mäki kertoo.
– Kuulokuorma on suuri. Normaali keskustelu pöytäseurueessa on sallittua, mutta jos huudellaan toisiin pöytiin, ei kukaan kuule enää normaalia puhetta.
Tempaus oli osa terveyskasvatusta, jolla pyritään edistämään lasten kuuloterveyttä. Tempauksen jälkeen asiasta keskusteltiin luokissa Kuuloliiton "Myrsky korvassa" -materiaalien pohjalta.
– Ideoimme koulun johtoryhmässä tämän flash mob -tyyppisen tapahtuman kiinnittääksemme lasten huomion tähän tärkeään asiaan. Tarkoitus oli, että lapset oppivat varjelemaan omaa kuuloaan niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Oppitunneilla keskusteltiin kuulon merkityksestä, melusta ja sen vaikutuksista kuuloon ja miten voisi suojautua melulta. Oppilaat jakoivat omia kokemuksiaan ja ajatuksiaan melusta ja meluisista paikoista ja tilanteista sekä pohtivat miten omaa kuuloaan voi suojella.
Tempausviikon jälkeen oppilaat pääsivät itse mittaamaan luokan äänenvoimakkuutta desibelimittareilla. Hyvinvointitunneilla keskusteltiin melun vaikutuksista kuuloon.
– Jos korvan aistinkarvasolut vaurioituvat, ne eivät enää palaudu, Mäki muistuttaa.
Äänenvoimakkuus nousee ajoittain korkeaksi myös aulatiloissa välitunnille siirryttäessä.
– Lasten kuuloterveys on tärkeää. On tärkeää oppia havainnoimaan siihen vaikuttavia asioita.
Mäki suosittelee lämpimästi tutustumaan Kuuloliiton materiaaliin, joka on vapaasti kaikkien opettajien käytössä.
Puheensorina ja melulle altistuminen ovat opetusalan arkea, mutta liiallinen melu ja hälinä vaikuttavat opettajien työhyvinvointiin, sanoo erityisasiantuntija Teija Golnick Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:stä.
Terveydelle vaarallinen melutaso ylittyy todennäköisesti silloin, jos normaalissa keskustelutilanteessa joutuu huutamaan, ja melutaso saattaa nousta kuulolle vaaralliseksi esimerkiksi teknisen käsityön tunneilla ja liikuntasalissa.
Liian korkea melutaso voi aiheuttaa äänihäiriöitä, kuulon alenemista, päänsärkyä ja väsymistä.
– Jos desibelirajat ylittyvät, se ilman muuta kuormittaa. Melukuormitukseen vaikuttavat myös työpaikan rakenteet. Onkin tärkeää säännöllisesti tehdä työn ja työpaikan vaarojen ja riskien arviointia sekä toimenpiteitä haitta- ja vaaratekijöiden vähentämiseksi tai poistamiseksi, Golnick sanoo.
Opettajien jaksamista väitöskirjassaan tutkinut Hanna Vertanen-Greis huomasi opettajien äänen häiriöiden lisääntyneen huomattavasti. Niitä esiintyi noin puolella tutkituista opettajista, ja väitöskirjan mukaan äänen häiriöt ja stressi ovat yhteydessä opettajien työkyvyn laskuun.