Espoo sai rutkasti aiempaa enemmän verotuloja viime vuonna. Vuosikate kuitenkin heikkeni, ja joka kolmas taloudelle asetetuista tavoitteista ei toteutunut.
Talouden odotettua vahvempi kasvu tuotti Espoon kaupungille viime vuonna liki 157 miljoonaa euroa enemmän verotuloja kuin ennakkoon arvioitiin.
Sekä kunnallisveron että yhteisöveron tuotot kasvoivat tuntuvasti, ja yritysten maksamaa yhteisöveroa kaupunki sai 93,6 miljoonaa euroa odotettua enemmän.
Valtiolta saadut valtionosuudet mukaan lukien Espoo keräsi verorahoitusta viime vuonna 2 015 miljoonaa euroa. Verorahoitus puhkaisi ensi kertaa 2 miljardin rajan.
Tiedot ilmenevät Espoon tilinpäätöksen ennakkotiedoista, jotka olivat kaupunginhallituksen käsittelyssä maanantaina.
Espoon taloutta paransivat sekä espoolaisten työllisyyden että ansiotason kasvu. Tulosta paransi olennaisesti myös Espoon sairaalan myynti, josta kaupunki sai myyntivoittoa 74 miljoonaa euroa.
Talouskasvua piristi viime vuonna koronarajoitusten poistaminen. Taustalla vaikutti myös keskuspankkien, EU:n ja valtioiden voimakas elvytyspolitiikka.
Talouden kasvusta huolimatta Espoon vuosikate pieneni 345,8 miljoonaan euroon. Se oli lähes 40 miljoonaa euroa edellisvuotta heikompi.
Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen jälkeen jää investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin.
Talousarviolainoja ei Espoossa nostettu viime vuonna lainkaan, ja olemassa olevia lainoja lyhennettiin 149 miljoonalla eurolla. Ylimääräisten lyhennysten osuus oli 82 miljoonaa. Espoon lainakanta viime vuoden lopussa oli 1 340 miljoonaa euroa.
Työttömien määrä väheni Espoossa selvästi koronavuoden 2020 huipusta, mutta oli edelleen huomattavasti koronaa edeltäneen 2019 tason yläpuolella. Samoin työmarkkinatuen saajien määrä pysyi korkealla.
Investoinnit Espoo pystyi rahoittamaan kokonaisuudessaan kaupungin saamilla tuloilla.
Iso osa suunnitelluista investoinneista jäi kuitenkin tekemättä rakennusalan tiukan markkinatilanteen ja kalliiden hintojen takia. Uudisrakentamiseen käytettiin 52 miljoonaa euroa, kun suunnitelma oli 101 miljoonaa.
Kaiken kaikkiaan Espoo käytti investointeihin bruttona 259 miljoonaa euroa. Poistojen jälkeen nettoinvestoinneiksi jäi 245 miljoonaa, joka on 39 miljoonaa vähemmän kuin edellisvuonna.
Espoossa on voimassa valtuuston hyväksymä talouden tehostamisohjelma. Viime vuodelle asetetuista 27 tavoitteesta joka kolmas jäi toteutumatta ja 18 arvioitiin toteutuneen.
Tavoitteiseen ei tilinpäätöksen mukaan päästy esimerkiksi toimintamenojen kasvun hillitsemisessä, nuorisotyöttömyyden kitkemisessä, sote-palvelujen saatavuuden parantamisessa, maahanmuuttajien kotouttamisessa ja rakentamisen lupien käsittelyaikojen lyhentämisessä.
Tänä vuonna kaupunki pyrkii edelleen hillitsemään menojaan.
Kaupunginhallitus kehotti viranhaltijoita valmistelemaan toimenpiteitä, joilla tulostavoitteet saavutetaan vuonna 2023. Esitys uusista keinoista halutaan valmiiksi seuraavan osavuosikatsauksen yhteyteen.