Espoon kaupunkiradan eli Leppävaara–Kauklahti-lisäraiteiden kustannusarvio on noussut noin 90 miljoonalla eurolla ja on nyt noin 365 miljoonaa euroa.
Valtion, Espoon ja Kauniaisten rahoittaman hankkeen hinnaksi sovittiin pari vuotta sitten 275 miljoonaa euroa.
– Kustannusnousu on merkittävä, sanoo Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Henrik Vuornos (kok.)
Hankkeet osapuolet ovat sitoutuneet 275 miljoonan euron kustannuksiin, joista valtio maksaa puolet, Espoo 40 prosenttia ja Kauniainen 10 prosenttia.
Vuornoksen mukaan valtion osuus tulee nyt selvittää.
– On välttämätöntä, että valtio tulee mukaan myös kustannusnousuun, Vuornos sanoo.
Valtion 50 prosentin osuus kaupunkiradasta herätti aikanaan närää Espoossa, sillä valtio osallistui esimerkiksi kehäradan kuluihin 70 prosentilla. Muun muassa kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kommentoi tuolloin, että Espoo elvyttää yhtä paljon kuin valtio.
Lue myös:
Vuornos ei usko, että 70-30-keskustelua valtion ja kuntien osuuksista pystytään enää avaamaan. Sen sijaan Vuornos katsoo, että valtion osuuden tulee kattaa kohonnut myös kohonnut kustannusarvio.
– Ei voi olla niin, että kustannusnousu jäisi kaupunkien maksettavaksi. Hanke palvelee kuitenkin laajemmin koko Länsi-Uuttamaata, Vuornos huomauttaa.
Kaupungit ja Väylävirasto ryhtyvät nyt selvittämään, miten kustannusnousu rahoitetaan. Vuornoksen mukaan kaupunkiradan suunnitelmat käydään läpi ja arvioidaan, löytyisikö joistakin ratkaisuista säästettävää esimerkiksi alikuluista. Myös EU-rahoituksen mahdollisuus tulee Vuornoksen mukaan selvittää.
Alkuperäisissä suunnitelmissa lisäraiteet päättyivät Espoon keskukseen. Vuornos ei pidä kuitenkaan järkevänä karsia hankkeen laajuutta jättämällä Kauklahti pois suunnitelmasta.
– Mielestäni rata on järkevää rakentaa kerralla Kauklahteen saakka.
Jos selvityksissä päädytään siihen, että lisärahoitus tarvitaan, asia tuodaan uudestaan Espoon ja Kauniaisten valtuustojen päätettäväksi.
Kaupunkiratahankkeen projektipäällikkö Tommi Rosenvall Väylästä totesi viime viikolla, että rata voisi valmistua aikataulun mukaisesti vuonna 2028, jos rakennustyöt päästään aloittamaan tämän vuoden aikana.
Onko riskinä nyt, että hanke myöhästyy rahoitusneuvottelujen vuoksi?
– Toivotaan, ettei ainakaan kovin paljoa. Hanke on tärkeä, ja rantaradan kapasiteetti alkaa jo nyt olla täynnä, Vuornos kommentoi.