Pahin tilanne on Helsingin kantakaupungissa, Herttoniemessä ja Espoon Haukilahdessa.
Tiistai 17. tammikuuta Espoossa. Ulosteen vaaleanruskeaksi värjäämä vesi pulppuaa kuin suihkulähde jätevesikaivosta viereiseen Pitkäjärveen. Paikalle osuneen ja vuodon kuvanneen Taisto Salon mukaan jätevettä tulvi järveen useista muistakin lähistön kaivoista.
Salon kuvaama vuoto ei ollut ainoa laatuaan, sillä Pitkäjärveen on HSY:n tilastojen mukaan päätynyt vuoden 2016 jälkeen jätevettä useissa eri ylivuodoissa yhteensä yli 2 400 kuutiota. Määrä vastaisi noin 240 säiliöautollista.
Lue myös:
Koko seudun jätevesistä vastaavan HSY:n alueella kyse on paljon isommasta ongelmasta.
Länsiväylä pyysi HSY:ltä tietoja ylivuodoista ja niiden korjaamiseksi tarvittavista investoinneista. Selvityksen mukaan vuosina 2019–2021 pääkaupunkiseudulla päästettiin maastoon, vesistöihin ja lopulta mereen noin 54 000 kuutiota puhdistamatonta jätevettä. Jos määrän jakaisi keskikokoisiin säiliöautoihin, se vastaisi 5 400 autollista.
Suurin syy jäteveden laskemiseen vesistöihin ovat runsaat sateet, jotka saavat viemäriverkostot tulvimaan.
Huonoin tilanne on eteläisessä Helsingissä, jossa jätevesi kulkee yhdessä sade- ja sulamisvesien kanssa jopa yli 100 vuotta sitten rakennetuissa sekaviemäreissä.
Sekaviemäriverkosto on mitoitettu niin, että se kykenee johtamaan jätevesiä ja sadevesiä tiettyyn määrään asti. Sen kapasiteetti ei kuitenkaan enää riitä varsinkaan rankoilla sateella ja lumien sulaessa. Tulviva jäte- ja sadevesi pääsee purkautumaan pois viemäreihin aikanaan rakennettujen kuivatus- ja sadevesienpurkuaukkojen kautta. Jos näin ei tapahtuisi, jätevesi nousisi kiinteistöihin.
Seurauksena kantakaupungin rannoille päätyy toistuvasti puhdistamattomia jätevesiä yhteensä yli 20 eri purkuaukosta.
Pahimmat ongelmakohdat sijaitsevat valtakunnan paraatipaikoilla Kauppatorilla ja Eteläsatamassa. Näistä kahdesta purkuaukosta pääsee jo pienilläkin sateilla viemärivettä mereen.
HSY:n laskentamallin mukaan näin tapahtuu keskimäärin noin 110 päivänä vuodessa, eli keskimäärin lähes joka kolmas päivä. Määrä, 36 000 kuutiometriä, vastaisi noin 3 600 säiliöautollista. Suuri kuutiomäärä selittyy sillä, että sekaviemäreistä mereen päätyvä jätevesi on sade- ja sulamisvesien laimentamaa, jäteveden osuus siinä on noin 12 prosenttia.
Ulostekikkareita tai vessapaperia Kauppatorin satama-altaassa ei HSY:n vesihuollon toimialajohtaja Mari Heinosen mukaan pitäisi näkyä.
– Jos tietää, mitä etsiä, altaan reunassa voi haistaa lievää hajua sateen jälkeen, Heinonen sanoo.
Kolmas ongelmakohta on Herttoniemensalmessa, johon päätyy noin 27 prosenttia sekaviemäreiden ylivuodoista.
Edes jätevesiviemärit eivät enää riitä
Kauppatorin, Eteläsataman ja Herttoniemen ylivuotojen korjaamiseksi HSY:llä on suunnitteilla isoja saneeraushankkeita. Herttoniemessä on jo aloitettu noin 20 miljoonan euron hanke, jossa viemäriverkostoa uusitaan useissa osissa tulevina vuosina.
Pohjois- ja Eteläesplanadille sekä niitä ympäröiville kaduille on suunniteltu isoa saneeraushanketta, jossa rakennetaan kokonaan uudet, erilliset jätevesi- ja sadevesiviemärit. HSY:n investointiohjelmassa hanke sijoittuu vuosille 2025–2032 ja sen kustannusarvio on tällä hetkellä 37 miljoonaa euroa. Tavoitteena on saada Kauppatorin ja Eteläsataman viemärivuodot vähenemään.
Isoja ongelmia on myös Espoossa. Pahin paikka on Gräsanoja, johon on vuoden 2016 jälkeen päässyt vuotamaan noin 28 000 kuutiota jätevesiä. Jätevettä on päätynyt muun muassa Haukilahden uimarannalle, joka on jouduttu sulkemaan useita kertoja viime vuosina.
Gräsanojalla varrella on jo ryhdytty toimiin. Lystimäessä valmistui viime vuonna noin 3,5 miljoonan euron saneeraushanke, jonka ansiosta kiinteistöjen viemäritulvien pitäisi vähentyä. Myös Kokinkylän pumppaamolla on korjattu putkistoa.
Yhteensä alueen runkoviemäriverkoston saneeraukseen ja kapasiteetin nostoon on varattu 23,5 miljoonaa. Useaan osaan jakaantuvan hankkeen hankesuunnitelma hyväksyttiin HSY:n hallituksessa keväällä 2021.
Tehtävää riittää senkin jälkeen. HSY:n arvion mukaan Niittykummun jätevesiviemärin välityskyky loppuu ensi vuosikymmenellä, jos alueen väestö ja työpaikat kasvavat nykyisten ennusteiden mukaan.
Viemärin uusiminen maksaisi alustavan arvion mukaan noin 18 miljoonaa euroa ja sitä on suunniteltu toteutettavaksi vuoteen 2026 mennessä.
Lue myös:
Toinen ongelmakohta Espoossa on Pitkäjärven pohjoisranta. Järvenperän pääviemäri on vuotanut viime vuosina runsaasti. Esimerkiksi keväällä 2021 sulamisvesien yhtenä huippupäivänä viemäristä päätyi Pitkäjärveen noin 9 500 kuutiota jätevettä.
Ely-keskus on jo puuttunut Pitkäjärven ylivuotoihin ja esittänyt nopeita toimenpiteitä.
Viemäriverkostojen kunnon ohella ongelma alueella on myös viemäröinnin kapasiteetti, joka ei tule riittämään, jos Pohjois-Espoon ja Vantaan Kivistön asukasluku kasvaa ennustusten mukaan.
Jätevesiviemäreiden kunnostus alueella maksaisi HSY:n hallituksen tammikuussa hyväksymän hankesuunnitelman mukaan noin 16,9 miljoonaa euroa.
Vantaalla jätevettä päätyy maastoon vain murto-osa Helsingin ja Espoon määristä. Esimerkiksi vuonna 2021 määrällisesti suurin ylivuoto Vantaalla tapahtui Forsbackantiellä, jossa 660 kuutiometriä jätevettä päätyi Rauhalanojaan. Tämän lisäksi Vantaalla tapahtui vain kaksi pientä vuotoa.
Vantaalla tilannetta auttaa maantiede. Vantaa on viemäriverkoston yläpäässä, ja jätevedet kulkevat sieltä Helsingin ja Espoon kautta puhdistamoille.
– Vantaalla ei myöskään ole samassa määrin sellaisia paikkoja, jossa vuotoherkkä runkoviemäri sijaitsisi tulvaherkällä alueella, Heinonen toteaa.
Vantaalla on saneerattu vuosien 2010-2020 välillä erityisesti heikohkossa kunnossa olleita pumppaamoita ja parhaillaan on käynnissä Krakanojan kannalta merkittävän Ylästöntien pumppaamon uudisrakentaminen. Noin 2.1 miljoonan euron urakka hyväksyttiin HSY:n hallituksessa kesäkuussa 2022.
Lue myös: