Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Krista Nuutisen Helka-tytär kuoli pian synnytyksen jälkeen – "Kun on tapahtunut pahin mitä voi tapahtua, tulee kylmä rätti naamaan yhteiskunnalta"

Suruvapaa lieventäisi taloudellista lisästressiä kriisissä.

Suomeen tarvitaan suruvapaa, joka antaa lapsensa menettäneille vanhemmille aikaa surra ja järjestellä elämäänsä raskaassa tilanteessa. Näin sanoo Käpy Lapsikuolemaperheet ry:n hallituksen puheenjohtaja Krista Nuutinen.

Mallia voisi ottaa Tanskasta, jossa on käytössä 26 viikon eli noin puolen vuoden ansiosidonnainen suruvapaa, jonka molemmat vanhemmat saavat, kun alle 18-vuotias lapsi menehtyy.

– Nykysysteemi Suomessa on hyvin hajanainen ja epätasa-arvoinen, Nuutinen toteaa.

– On hyvin yksilöllistä, millaisia tarpeita ihmisillä on olla pois töistä, mutta aika moni on vähintään kolme kuukautta, Nuutinen kertoo Käpyn jäsenille tehtyjen kyselyiden pohjalta.

Yleensä vaaditaan jokin sairausdiagnoosi, jotta lapsen kuoleman jälkeen voi pitää vapaata.

Surun vuoksi myönnetty masennusdiagnoosi puolestaan voi estää myöhemmin vakuutusten saamista tai vaikuttaa heikentävästi perheen adoptointimahdollisuuksiin.

– On myös tapauksia, joissa henkilö ei ole saanut mitään diagnoosia, koska suruhan ole sairaus ja jos muuta, sairausdiagnoosin täyttävää oireilua ei ole.

– Silloin jää työnantajan vastuulle, että mitä työpaikalla tehdään ja miten siellä tuetaan.

Nuutisen mukaan suruvapaa poistaisi vanhempien lisästressin siitä, miten taloudellisen turvan voi säilyttää vaikeassa tilanteessa. Lisäksi se tunnustaisi lapsensa menettäneiden aseman.

– Kun on tapahtunut pahin mitä voi tapahtua, niin tulee kylmä rätti naamaan yhteiskunnalta, kuvailee Nuutinen ja huomauttaa, että kun puoliso kuolee, ihminen saa lesken statuksen, mutta lapsensa menettäneet ovat ryhmä, jota ei ole ajateltu riittävästi.

Nuutinen toteaa, että myös kriisi- ja muita palveluja pitäisi viedä eteenpäin, jotta ei syntyisi tilanteita, joissa lapsensa menettäneen pitää olla itse aktiivinen apua saadakseen.

Suruvapaa voisi kuitenkin vapauttaa niitä voimavaroja, joita tarvitaan henkisellä puolella selviytymiseen.

– Parasta olisi se, että tuki tulisi automaattisesti, ja se, käyttääkö ajan kokonaan olisi henkilön itsensä päätettävissä. Myös osapäiväinen työskentely voisi olla mahdollista.

Käpy on pyrkinyt edistämään suruvapaan saamista Suomeen. Vasemmistoliitto ja vihreät ovat ottaneet sen osaksi eduskuntavaaliohjelmiaan.

– Suomessa kuolee alle 18-vuotiaita lapsia 400–500 vuodessa, joten kyse on alle tuhannen hengen ryhmästä vanhempia. Se ei ole iso kustannus, mutta toisi huomattavan parannuksen heidän tilanteeseensa, Nuutinen sanoo.

– Aiheuttaa sekin kustannuksia, että ravataan hakemassa sairauslomaa, joka saattaa kestää vain 2 viikkoa kerrallaan, ja on täysin yksittäisen lääkärin arviosta kiinni.

Tanskassa suruvapaan kustannukset ovat euroissa vuositasolla noin 4,5 miljoonaa.