Kysyimme vuoden koulutusvaikuttajaksi valitulta Martti Hellströmiltä, miten peruskoulu pelastetaan.
Peruskoulun tehtävä tulisi ajatella uudelleen, sanoo vuoden koulutusvaikuttajaksi tammikuussa nimetty Martti Hellström, 68.
Suomessa on oltu huolissaan oppimistulosten laskusta ja koulujen ja luokkien tasoerojen kasvusta.
Hellström tasoittaisi oppimiseroja esimerkiksi korvaamalla niin sanotut painotusaineluokat muiden kuin painotettavien aineiden osalta.
– Minkä vuoksi vaikkapa lumaluokkalaisten pitää olla omassa ryhmässään myös liikunta- tai käsityötunneilla, Hellström kysyy.
– Oppilasaines tasoittuisi rinnakkaisluokkien kanssa. Tämä olisi yksi ratkaisu, joka ei maksaisi mitään.
Hellströmin mukaan on selvää, että lasten hyvinvointia ja oppimistuloksia ovat laskeneet koulutukseen kohdistetut säästöt. 1990-luvulla tehdyt leikkaukset vaikuttavat yhä, sillä neljäsosa tuolloin viedyistä rahoista uupuu edelleen, hän laskee.
– Totta kai resurssien leikkaaminen vaikuttaa. Opettajien aika lasten kohtaamiselle on vähentynyt, kun jakotunteja on aikaisempaa vähemmän.
Tiukat opetusbudjetit näkyvät Hellströmin mukaan esimerkiksi inkluusiossa, joka on joissain tapauksissa tarkoittanut lähinnä pulpettipaikkaa yleisopetuksen ryhmässä.
Säästöt ovat vähentäneet myös koulunkäynninohjaajien ja tukiopetuksen määrää, ja koulut ovat joutuneet karsimaan menojaan muun muassa koulukirjoista, Hellström luettelee. Esimerkiksi tehtäväkirjojen tehtäviä ei saa kaikissa kouluissa tehdä kirjaan, jotta kirja voidaan kierrättää.
Opettajien aika lasten kohtaamiselle on vähentynyt.
Martti Hellström
– Vihkoihin kirjoittaminen vie aikaa, Hellström sanoo.
Espoossa opetusta haastaa myös voimakkaasti kasvava vieraskielisten oppilaiden määrä. Espoon koulutulokkaista monikielisiä on jo lähes 30 prosenttia ja määrän ennakoidaan jatkavan kasvuaan.
Peruskoulujen oppimateriaali tulisikin Hellströmin mukaan päivittää uusiksi niin, etteivät kirjat sisällä piilokieltä, joka aukeaa vain suomea äidinkielenään puhuville. Oppikirjoista tarvittaisiin myös selkokielisiä versioita kielen eri vaikeustasoilla.
– Koko koulukoneemme on rakennettu sen varaan, että oppilaat ymmärtävät suomen kieltä ja kulttuuria. Kalevala ja joulu ovat olleet tärkeitä. Nyt olemme siinä pisteessä, että jotain on muutettava.
Toisaalta oppimistuloksia laskee yleinen lukutaidon rapautuminen.
– Lukutaidon heikkeneminen on iso kysymys, mutta en laittaisi sitä koulun syyksi. Kirja on katoamassa. Nuorilla ei ole enää kirjoja kotona.
Lisäksi teinien opettamiseen tarvittaisiin uudenlaista pedagogiikkaa. Hellströmin mukaan teini-ikä taannuttaa pojat nelivuotiaan tasolle, eikä opetuksessa huomioida tätä seikkaa.
Hellströmin mukaan kouluvaareille ja -mummoille on nykykoulussa suuri kysyntä, koska koulunkäynninohjaajien määrää on vähennetty säästösyistä. Hellström aloitti kouluvaarina toissavuonna koulussa, jonka rehtorina hän toimi aikanaan 25 vuotta.
Kouluvaarilla on aikaa kuunnella oppilaiden iloja ja murheita, ottaa tarvittaessa syliin ja auttaa kynän teroittamisessa ja vaikkapa matikan tehtävissäkin.
– Kouluvaari voi kuunnella vaikkapa lukuläksyjä ja auttaa, jos matikassa on vaikeuksia. Nykykouluissa on tukiopetusta hirveän vähän.
Hellströmin mukaan peruskoulun tulisi ottaa askel suorituskeskeisyydestä kasvatukselliseen suuntaan, suosia alakoulussa kiinteitä ryhmiä ja opettajavetoista ryhmäyttämistä.
– Uskon, että pikku kohtaamiset ovat tärkeitä. Jos lapset eivät saa kertoa asiaansa, asiat patoutuvat. Voi olla, etteivät lapset koe tulevansa kuulluksi ja arvostetuksi.
– Nykykoulu on suorituskeskeisyydessään unohtamassa kasvatuksen. Pitäisi kasvaa ihmiseksi, oppia tuntemaan itsensä ja kantamaan yhteistä vastuuta.
Entä se peruskoulun tehtävä, mikä sen pitäisi olla?
Auttaa lapsia ja nuoria löytämään oma intohimonsa, kuuluu vastaus.
– Jos opettaja ja lapset saavat yhdessä kukoistaa, siitä seuraa uskomattoman hienoja asioita. Oman intohimon löytäminen voi kantaa koko elämän.
