Lisääntynyt liikkuminen on nostanut Suunto Oy:n urheilukellojen kysyntää. Yhtiö siirtyi kiinalaisomistukseen, mutta tuotevalmistus on yhä pääosin Suomessa.
Mitä sinulla on ranteessa? Ehkä urheilukello, niin kuin monella muullakin. Se mittaa sykettä, matkaa, kaloreiden kulutusta, palautumista, unenlaatua, happisaturaatiota, ilmanpainetta, korkeutta – ja aikaa.
Suunto Oy:n tuotepäälliköllä Markus Kemetterillä on tietysti yhtiön uusin malli, Suunto 9 Peak Pro Titanium Slate. Sen hinta netin kellokaupoissa on 600 euron yläpuolella. Himosporttaaja, joka harrastaa kaikkea mahdollista kiipeilystä triathloniin, tulee testanneeksi samalla työnantajansa tuotteita.
Kemetterin kello on yksi Suunnon kalleimmista malleista, eikä se ole ”kansankello”. Kun se tuli viime syksynä markkinoille, sitä kuitenkin myytiin Kemetterin mukaan ”paljon”. Jotkut haluavat aina uuden mallin, niin kuin toiset vaikkapa matkapuhelimesta tai autosta.
Uusimmassa kellomallissa on parannuksia edelliseen malliin.
– Akun kesto on melkein tuplattu ja käyttöliittymä nopeampi käyttää, Kemetter selvittää.
Satelliittijärjestelmän mahdollistama paikannin kellossa jo olikin, mutta sen tarkkuutta on parannettu.
Kemetter vitsailee, että kaikkein vaikeinta uuden kellomallin syntyprosessissa on värin ja nimen päättäminen. Sitä varten Suunnolla on oma designtiimi.
– Jälleenmyyjät pyytävät kelloihin värejä, mutta myydyimpiä ovat kuitenkin mustat tai valkoiset kellot.
Eniten Suunto myy keskitason kelloja, jotka maksavat 300–400 euroa. Niissä ei ole paineanturia ja niistä puuttuu digitaalinen kompassi. Nämä löytyvät kelloista, joita muun muassa vuorikiipeilijät, hiihtovaeltajat ja ultrajuoksijat ympäri maailman tarvitsevat.
Etelä-Amerikassa Suunto huomasi erikoisen asia.
– Siellä ihmiset ostavat kalliita sukelluskelloja, vaikka eivät ole koskaan sukeltaneet.
Suunto haluaa profiloitua nimenomaan korkealuokkaisten, laadukkaiden ja kalliimpien yli 200 euron kellojen valmistajana. Kilpailijoiden halvimpia kelloja saa satasella.
Urheilukellojen kaikkia ominaisuuksia ei tavis tarvitse, mutta Kemetter sanoo, että suurin hyöty urheilukelloista on ulkoilussa. Koronapandemia lisäsi ihmisten liikkumista ulkona, ja myös urheilukellot alkoivat kiinnostaa yhä enemmän ja uusia käyttäjiä.
Kello tallentaa tiedot jokaisesta harjoituksesta, ja sen avulla voi seurata omaa kehittymistään, oli sitten kuntoliikkuja tai Ironman-kisaan tähtäävä.
Kemetterin käyttämä kello on koottu Tammiston tehtaassa Vantaalla niin kuin 90 prosenttia Suunnon kaikista tuotteista vuonna 2022. Urheilukellojen valmistusta ei ole siirretty halvemman työvoiman maihin, vaikka yhtiö on nykyisin kiinalaisomisteinen. Tänä vuonna Suomen tuotanto kuitenkin laskee 75–80 prosenttiin.
– Suunnitelmissa on tehdä muutamia tarkkaan valikoituja tuotteita Kiinassa, Kemetter muotoilee.
Suomessa valmistettu -leima on yhtiölle kilpailuetu, vaikka kellon komponentit ja muut materiaalit, kuten kaivosmineraalit, tulevatkin eri puolilta maailmaa.
Yhtä lailla ympäristötietoisuus on valttia. Suunnon ympäristö- ja vastuullisuuspäällikkö Heidi Heikkinen kertoo, että valmistamalla kestäviä ja korjattavia tuotteita yhtiö pienentää tuotteidensa ympäristövaikutuksia. Tammiston tehtaalla on päästy hiilidioksidipäästöissä nollaan käyttämällä uusiutuvaa energiaa.