Aino Aulanko, Anni Tapionlinna ja Juuso Laine ovat lukiolaisten kärki matematiikassa, kemiassa ja fysiikassa.
Menestys ei tullut yllätyksenä, sanoo Otaniemen lukion apulaisrehtori Kirsi Vakkilainen.
Lukion oppilaat veivät kolme kultaa neljästä, kun Suomen lukiolaisten parhaat kisasivat Matemaattisten aineiden opettajien liiton (MAOL) Neljän tieteen kisoissa tammikuussa. Lisäksi Otaniemeen tuli muita palkintosijoja.
– Meidän opiskelijamme ovat aina pärjänneet kisoissa, mutta ihan näin montaa ykkössijaa ei ole tainnut ennen tulla, Vakkilainen kertoo.
Esimerkiksi kemian voittaja Anni Tapionlinna on päässyt kisan finaaliin jo viitenä vuotena peräkkäin – ensin matematiikassa peruskoululaisten sarjassa ja myöhemmin lukion. Aiemmin Tapionlinna on pärjännyt erityisesti matematiikassa.
Tapionlinna ja nyt matematiikassa ykkössijan napannut Aino Aulanko ovat myös päässeet edustamaan Suomea matemaattisten aineiden kansainvälisiin kisoihin esimerkiksi Norjaan, Islantiin ja Unkariin.
Tapionlinna on kisannut lisäksi Saksassa, Virossa, Turkissa ja Sveitsissä, ja myös etänä järjestetyissä kansainvälisissä kisoissa.
– Jossain kisassa olen ollut ainoa nainen Suomen joukkueessa, Tapionlinna kertoo.
Fysiikan kilpailun kullan otti Otaniemen lukion Juuso Laine, jolla on niin ikään kokemusta kansainvälisistä kilpailuista.
Jossain kisassa olen ollut ainoa nainen Suomen joukkueessa.
Anni Tapionlinna
Neljän tieteen kisoissa tehtiin tänä vuonna historiaa, sillä kemian kolme parasta olivat kaikki tyttöjä. Näistä kaksi tuli Otaniemen lukiolaisille, sillä Tapionlinnan kullan lisäksi pronssia otti Otaniemen lukion Aada Mattila.
– En usko, että kukaan nuorista ihmettelee, miten tytöt pärjäävät, kun ei se heille ole mitenkään erityistä, Vakkilainen sanoo.
– Nuoret eivät ajattele sukupuolta ja mekin pyrimme välttämään sukupuolittamista. Meidän opettajien on kuitenkin mietittävä, ettemme suosi rakenteellisesti poikia.
Otaniemen lukion matemaattis-luonnontieteellisen linjan opiskelijoista lähes puolet on tyttöjä.
Erityislinjan abeissa on kuitenkin tyttövalta, sillä opiskelijat valittiin koronavuonna peruskoulun päättötodistuksen perusteella, mikä suosi tyttöjä.
– Pääsykoe tuo tasaisemman sukupuolijakauman. Olemme pitäneet pääsykoetta hyvänä, kun siinä voidaan testata kykyä soveltaa, ja se antaa mahdollisuuden myös heille, joilla peruskoulun päättötodistus on ollut huonompi, Vakkilainen kertoo.
Tyttöjä pyritään myös rohkaisemaan jatko-opintoihin teknisille aloille siinä missä poikiakin.
Kisoissa pärjänneet nuoret on valittu kansainvälisiin olympialaisiin tähtäävään kansalliseen valmennusohjelmaan. Lisäksi maailmalla järjestetään muita kansainvälisiä kisoja, joissa pääsee mittelemään osaamisestaan kansainvälisellä tasolla.
En usko, että kukaan nuorista ihmettelee, miten tytöt pärjäävät.
Kirsi Vakkilainen
– Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat ovat parhaimmistoa, Tapionlinna tietää.
Vakkilaisen mukaan suomalaisten lukiolaisten osaaminen on kuitenkin laajempaa, koska lukiossa eri oppiaineita on enemmän kuin monessa muussa maassa.
– Olemme ylpeitä näistä nuorista ja yritämme pitää valoa ja paloa yllä ja mahdollistaa menestymisiä.
Hänestä kisamenestystä tärkeämpää on kuitenkin tukea nuoria kasvussa ja sosiaalisten taitojen kehittymisessä, niin että nuoret pärjäisivät lukion jälkeen elämässä, jatko-opinnoissa ja työelämässä.
– Joillain on sosiaalisten taitojen puutetta, ja lukio, jossa on samanhenkisiä ihmisiä, on hyvä paikka harjoitella näitä taitoja. Niitäkin tapauksia on ollut, kun lukiossa menestynyt nuori on tipahtanut yliopistossa. Yliopisto ei välttämättä tue heitä, joilla on haasteita arjen hallinnassa ja itseohjautuvuudessa. Toivon, että Suomessa osattaisiin kouluttaa huippuja.
Otaniemen lukiolaiset pärjäsivät mainiosti myös kansallisessa maantiedekilpailussa. Ykkössijan otti Lauri Manner–Raappana ja jaetun viidennen sijan Natalia Oksanen ja Saku Laesvuori.
