Keskustan, kristillisdemokraattien, vasemmistoliiton, liberaalipuolueen ja Liike Nytin ehdokkaat kohtasivat paneelissa Hanasaaren kulttuurikeskuksessa.
Suhtautuminen rangaistusten koventamiseen erotti Länsiväylän eduskuntavaalipaneeliin osallistuneita, kun aiheena oli jengirikollisuus.
Riikka Pakarisen (kesk.) mukaan jengirikollisuutta tulee voida suitsia rangaistuksia tarpeen tullen kiristämällä.
– Olemme nähneet naapurimaasta, mihin jengirikollisuus voi johtaa. Ja varoittavia esimerkkejä on ollut Uudellamaalla ja Espoossakin paljon, Pakarinen sanoi.
– Keskustan näkökanta on, että myös rangaistuksiin pitää puuttua ja niitä pitää tarpeen tullen pystyä kiristämään, jotta tämä (jengirikollisuus) saadaan lopetettua.
Pakarisen mukaan tärkeintä on kuitenkin ennaltaehkäisevät keinot, ja seuraavalla hallituskaudella on satsattava erityisesti nuorten mielenterveysongelmien hoitoon ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn. Lisäksi matalan kynnyksen tukea pitäisi olla tarjolla koko perheelle.
Katso paneelikeskustelu alla olevalta videolta. Keskustelu alkaa kohdasta 1.03.00. Juttu jatkuu videon jälkeen.
Katja Ylisiurua (vas.) piti rangaistusten lisäämistä todella "outona tapana" puuttua ongelmaan, jos samaan aikaan ei resursoitaisi voimakkaasti vankeinhoitoa ja nuorisorikollisuuteen liittyvää sosiaalityötä. Ylisiurua kertoi vasemmistoliiton vastustavan rangaistusten koventamista, koska koventaminen ei tutkimusten mukaan toimi.
– Pahemmassa tapauksessa nuori, joka on ajautunut väärään porukkaan lähtee vankilaan ja tulee sieltä pois järjestäytyneen rikollisuuden jäsenenä, Ylisiurua perusteli.
– Lähden vahvasti myös haastamaan, että niillä rangaistuksilla olisi mitään pelotevaikutustakaan, Ylisiurua sanoi.
Ylisiuruan mukaan nyt tulisi sen sijaan satsata ennaltaehkäisevään työhön niin kunnissa kuin poliisissakin, panostaa kotouttamiseen sekä varmistaa sotepalveluiden toimivuus ja riittävyys.
– On erikseen nuorisorikollisuutta ja sitten jengirikollisuutta ja erikseen järjestäytynyttä rikollisuutta. Jengirikollisuus ehkä kulkee vähän näiden kahden maailman välissä, Ylisiurua määritteli.
Myös Mika Poutalan (kd.) mukaan ratkaisut täytyy löytää ennaltaehkäisevästä työstä niin, että syrjäytymisvaarassa olevat nuoret löydettäisiin palvelujen piiriin varhaisessa vaiheessa.
Poutalan mukaan tilannetta haastaa kuitenkin esimerkiksi pula koulupsykologeista. Viime vuoden lopulla Espoon avaamaan kahdeksaan koulupsykologin vakanssiin saatiin vain kaksi hakemusta, Poutala kertoi.
Ongelmia lisäävät suuret luokkakoot ja toimimaton inkluusio.
– Tämä kaikki johtaa siihen, ettei meillä ole antaa resurssia tarpeeksi heille, jotka ovat vaarassa pudota kelkasta, Poutala sanoi.
Poutala muistutti, että jengeistä haetaan arvostusta ja yhteisöä mihin kuulua. Hänestä yhteisö voisi löytyä myös harrastuksen parista.
– Eikö niitä (arvostusta ja yhteisöä) ole saanut kotona tai eikö ole jotain toista lähipiiriä, missä arvostusta saisi?
– Suomen harrastamisen malli on hyvä pehmeän ennaltaehkäisevä tapa, Poutala muistutti.
Myös Nora Stenvall (liik.) nosti esiin ennaltaehkäisevät keinot. Hänen mukaansa Suomen harrastamisen mallia pitäisi pystyä laajentamaan ja jokaisella lapsella pitäisi olla oikeus ainakin yhteen harrastukseen.
Stenvallin mukaan myös rangaistuksiin on kiinnitettävä huomiota.
– Tampereella on hyviä esimerkkejä siitä, että on puututtu jengien johtohahmoihin, heitä on otettu kiinni ja pystytty puuttumaan hyvin.
Liberaalien Sanna Kurrosen mukaan jengirikollisuutta ei ratkaista ilman rahaa. Hän luonnehti tilannetta huonoksi ja kiirehti ongelmaan tarttumista.
– Lapsiin ja nuoriin on nyt panostettava ja on leikattava muista asioista, esimerkiksi yritys- ja järjestötuista.
Kurrosen mukaan koulujen mielenterveyspalveluihin ja oppilashuoltoon on panostettava ja luokkakokoja pienennettävä, jotta lapset ja nuoret saadaan pidettyä jatkossakin mukana yhteiskunnassa.
– Jos neljäsluokkalaisia on jo yli 30 samassa luokassa ja isolla osalla on erityisen tuen tarpeita, on luokka vaan liian iso, Kurronen sanoi.
Katja Ylisiuruan mukaan koulusäästöt on valitettavasti nähty kunnissa helppoina säästökohteina. Ylisiurua on entinen luokanopettaja ja kertoo opettajien ja avustajien näkevän keillä oppilailla on riski joutua rikollisuuden pariin, "koska huono-osaisuudella on tapana kasaantua".
Ylisiuruan mukaan nyt olisi myös lyhytnäköistä leikata kaikkein köyhimpien tuista.
– Tämä (tukien leikkaukset) eivät houkuttele jo muutenkin reunalla olevia nuoria yhteiskunnan pariin vaan työntää pois. Nuorena halutaan kuulua joukkoon ja valitettavasti jengissä saa arvostusta esimerkiksi rahalla.
Löydä itsellesi sopiva ehdokas Länsiväylän vaalikoneesta. Pääset koneeseen tästä.
KORKEAKOULUTUSPAIKAT
Korkeakoulujen aloituspaikoilla ei pitäisi tehdä aluepolitiikkaa, sanoo Sanna Kurronen (lib.)
– Olemme niin pieni maa, että (aloituspaikkoja) on pakko keskittää isoille paikkakunnille, jos haluamme huippuyliopistoja ja -korkeakouluja, Kurronen sanoi Länsiväylän vaalipaneelissa maanantaina.
Kurronen ja muut vaalipaneelin osallistujat, Katja Ylisiurua (vas.), Riikka Pakarinen (kesk.), Mika Poutala (kd.) ja Nora Stenvall (liik.) olivat yksimielisiä siitä, että Uudellemaalle tarvitaan lisää opiskelu- ja korkeakoulutuspaikkoja.
Ekonomistina työskentelevän Kurrosen mukaan Suomen tuottavuusongelmaa selittää osittain se, että ihmiset ovat väärissä tehtävissä pienillä paikkakunnilla.
– Meidän pitäisi tukea kaupungistumista, että saisimme tuottavuuskasvun nousuun. Ja tämä opiskelupaikkojen lisääminen isoille kaupunkiseuduille on juuri se keino, Kurronen sanoi.
Keskustan Riikka Pakarinen kertoi olevansa valmis taistelemaan, jotta Uudellemaalle saadaan lisää aloituspaikkoja.
– Olen samaa mieltä, että Suomen kokoisessa maassa huippututkimusta ei voi olla jokaisella paikkakunnilla tai muutamillakaan paikkakunnilla, vaan se pitää keskittää ja ehdottomasti se pitää keskittää täällä Aalto-yliopistoon ja Helsingin yliopistoon. Mutta jos puhutaan alueellisesti, kyllä on tärkeää, että opiskelupaikkoja on korkeakouluissa myös alueellisesti perustutkintojen osalta, Pakarinen vastasi Kurroselle.
Startupien ja kasvuyrittäjyyden parissa työskentelevän Pakarisen mukaan tilanne on kriittisin teknologia-aloilla, joiden aloituspaikat ovat pudonneet 2010-luvulta tuhansilla.
Pakarisen mukaan Suomi ja Uusimaa tarvitsee myös ulkomaisia opiskelijoita.
– Olisi tärkeää, että kun he valmistuvat he saisivat automaattisesti työluvan. On harmi, että on paljon ulkomaisia opiskelijoita, jotka tekevät tutkinnon mutteivät löydä työtä ja lähtevät pois. Käytännössä osaaminen karkaa.
Mika Poutalan (kd.) mukaan Uudellemaalle olisi tärkeää saada lisää koulutuspaikkoja, jotta isossa kaupungissa opiskella haluavia ei menetettäisi ulkomaille.
– On paljon ihmisiä, ketkä eivät halua muuttaa esimerkiksi pienemmälle paikkakunnille ja vaihtoehto on ulkomailla. Siksi Uudellemaalle tarvitaan lisää (aloituspaikkoja), että ne ketkä haluavat pysyä isommassa kaupungissa jäisivät tänne eivätkä lähtisi rajojen ulkopuolelle, Poutala sanoi.
Vasemmistoliiton Ylisiuruan mukaan Uusimaa tarvitsee lisää osaajia, ja suomenkielisten opiskelupaikkojen lisäksi tulisi miettiä, miten saataisiin lisättyä myös ruotsinkielisiä aloituspaikkoja. Ylisiuruan mukaan paikkojen lisäämistä Uudellemaalle puoltaa myös se seikka, että näin opiskelevat nuoret saisivat mahdollisuuden asua lähellä kotiaan.
Ylisiurua on huolissaan erityisesti lääkärien koulutusmääristä. Hänen mukaansa lääkärien koulutusmäärien nosto olisi tärkeää etenkin julkisen terveydenhuollon toimivuuden kannalta.
–Meillä on tulossa lääkäripula. Kun sen yhdistää lääkäripalveluiden yksityistämiseen niin julkisella puolella on jo pula lääkäreistä, Ylisiurua perusteli.
Ylisiurua pohti myös keinoja pitää huolta siitä, että aloituspaikkoja saadaan aloille, joilla tekijöistä on suurin pula.
– Vain korkeakoulutuspaikkojen lisääminen esimerkiksi varhaiskasvatuksen osaajapulaan ei välttämättä ole ratkaisu. Juuri oli juttua siitä, että sitä käytetään väylänä muille aloille hakeutumiseen. Tällaisia asioita pitäisi miettiä ennen kuin päätetään tarkasti paikoista, Ylisiurua sanoi.
Ylisiuruan mukaan Suomi tarvitsisi kansallisen strategian kansainvälisen koulutuksen kehittämiseen.
– Toisekseen pitää mietti miten pidetään huolta etteivät opinnot keskeydy. Tällä hetkellä esimerkiksi matemaattisilla aloilla on valtava keskeytysprosentti, jopa 50 prosenttia ei suorita maisterintutkintoa.
Liike Nytin Nora Stenvall muistutti Uuttamaata kurittavasta työvoimapulasta. hänen mukaansa aloituspaikkoja olisi saatava kattavasti eri aloille.
Stenvallin mukaan oleellista olisi miettiä myös sitä, miten korkeakouluihin sisään otetut saataisiin valmistumaan.
TYÖPERÄINEN MAAHANMUUTTO
– Tuttuni oli pari vuotta sitten palkkaamassa johtajaa pienehköön yritykseen Jenkeistä. Prosessi kesti yli puoli vuotta ja kun luvat saatiin, se oli jo myöhäistä. Kaveri ei voinut jäädä odottamaan, kertoi Mika Poutala (kd.) Länsiväylän vaalipaneelissa maanantaina, kun keskustelun aiheena oli työperäinen maahanmuutto.
Poutala ehdottaa, että Suomen suurlähetystöt ulkomailla valjastettaisiin auttamaan Suomeen työn perässä muuttavia niin, että puolisolla olisi työpaikka ja lapsilla hoitopaikat valmiina jo muutettaessa.
– Miten perhe viihtyy on kaikki kaikessa, jäävätkö he tänne vai ei, Poutala perusteli.
Nora Stenvallin (liik.) mukaan osaajien houkuttelemiseksi kannattaisi harkita määräaikaista veroporkkanaa Suomen alhaisempaa palkkatasoa kompensoimaan.
– Kun mietitään sotesektoria ja huoltosuhdetta, joka tulee olemaan 70 prosenttia, niin yksi keskeinen asia on miettiä Suomen ja Uudenmaan vetovoimatekijöitä, että saadaan tänne ihmisiä.
– Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa, mutta meidän on mietittävä mitkä ovat vetovoimatekijät, että saamme riittävästi osaajia. Ja prosessit täytyy saada kuntoon.
Katja Ylisiurua (vas.) kertoi Uudenmaan vasemmiston alkaneen hahmotella kotoutuslupausta, joka takaisi oikeudet palveluihin riippumatta siitä tuleeko maahan työn perässä ja maahanmuuttajastatuksella.
Ylisiurua kertoi vasemmistoliiton kantavan suurta huolta maahanmuuttajien työnteon ehdoista. Hän muistutti asian vaikuttavan myös kotimaisten yrittäjien pärjäämiseen, kun esimerkiksi ulkomaiset kauneusalan yrittäjät polkevat hintoja.
– Työnantajalle tulisi velvollisuus kertoa työelämään liittyvästä lainsäädännöstä ja mahdollistaa kielenoppiminen. Ja myös puolisolle olisi automaattisesti palvelut tarjolla, vaikka hän olisi kotihoidontuella, Ylisiurua avasi.
– Vasemmistoliitto haluaa minimipalkkalain ja alipalkkauksen kriminalisoinnin. Ja että tarveharkinta työvoiman saatavuudessa pidetään edelleen käytössä.
Riikka Pakarisen (kesk.) mukaan ulkomailta tulevat saavat tällä hetkellä työluvat "aika jouhevasti", mutta muut maahantuloon liittyvät prosessit takkuavat, ja ne pitää saada kuntoon.
Pakarinen kertoi start up -yritysten piirissä tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan veroporkkanat vaikuttavat osaajien valitessa maata, johon muuttaa. Pakarisen mukaan esimerkiksi Tanska ja Portugali ovat hyödyntäneet veroporkkanoita osaajien houkuttelussa.
– Työntekijöistä käydään globaalia kilpailua. Ei riitä, että Suomi on kohtalaisen hyvä. Pitää olla maailman paras. Puolison pitää työllistyä, pitää olla englanninkielisiä koulupaikkoja. Siinä ollaan menty Espoossa eteen päin ja se on positiivista, Pakarinen sanoi.
Pakarinen kertoi keskustan ajavan tarveharkinnasta luopumista.
Sanna Kurrosen (lib.) mukaan tarveharkinnasta tulee luopua, koska yrityksissä "tiedetään paremmin, minkälaista työvoimaa täällä tarvitaan".
– Se vaatii tietenkin jälkikäteisvalvontaa, että vältytään hyväksikäyttötapauksilta. Ei pidä suhtautua naivisti. Me ollaan ehkä oltu vähän naiiveja ettei Suomessa riistetä.
Kurrosen mukaan ensiarvoisen tärkeää olisi tukea maahanmuuttajataustaisten äitien työllistymistä, koska äitien työllisyys edesauttaa lasten pärjäämistä yhteiskunnassa.
– Jos äiti on töissä niin lapsilla menee paremmin koulussa.
Hänen mukaansa ongelma on myös se, että pakollinen varhaiskasvatus kestää vain vuoden.
– Jos me kannustetaan äitejä pitämään lapsia kotona, niin lapset eivät osaa Suomea, kun he menevät kouluun. Jos Suomessa syntyneet lapset eivät osaa Suomea mennessään kouluun, niin eihän tämä ole järkevää politiikkaa.
– Vaikuttaa siltä, että meillä on tapana tuupata naiset kotihoidontuelle, jonka seurauksena he ei ole oikeutettuja työllisyyspalveluihin eivätkä oikein kotiutumispalveluihinkaan.
Mika Poutalan oli eri linjoilla. Hänen mukaansa kotihoitoa pitäisi arvostaa ja pienten lasten vanhempia päin vastoin kannustaa hoitamaan lapsia kotona.
– Normaalisti Suomea markkinoidaan hienoilla järvi- ja tunturikuvilla ja todellisuus on pimeyttä ja loskaa. Me oikeasti voitaisiin tarjota muutakin. Jos jenkeistä tuleva koodari tyytyy puolet pienempään palkkaan ja kovaan verotukseen, niin siinä pitäisi olla ehkä jotain muutakin. Tässä kohtaa tulen perhepolitiikkaan, Poutala sanoi.
– Tuntuu oudolta, että kaikki pitäisi repiä perheistä työelämään, kun kyse on pienistä lapsista. Kyllä sinne (työelämään) kerkeää.