Espoon kaupunginteatterissa katsotaan tulevaisuuteen valoisin mielin.
Espoon kaupunginteatterin uusien tilojen suunnittelu kulttuurikeskuksen yhteyteen etenee rivakasti. Espoon valtuusto hyväksyi teatterisalia koskevat suunnitelmat viime marraskuussa äänin 67–8.
– Nyt on hönkä päällä. Arkkitehti Juho Grönholm ja Ala Arkkitehdit täsmentävät nyt suunnitelmia. Talosta tulee kiinnostava ja esittävän taiteen kannalta käytännöllinen tila, teatterinjohtaja Erik Söderblom sanoo.
Sama arkkitehtitoimisto on suunnitellut keskustakirjasto Oodin ja Helsinki-Vantaan lentokentän uuden terminaalin.
– Mitä enemmän ”wau” rakennuksesta tulee, sitä parempi.
Söderblom on tähän mennessä näkemäänsä teatterisalisuunnitelmaan hyvin tyytyväinen.
– Juho Grönholm tuntee teatterimaailman ja hän tietää, mitä teatterissa tehdään. Hänen isänsä on työskennellyt Helsingin kaupunginteatterissa, ja teatteri tunnetusti tarttuu, Söderblom sanoo.
Söderblom muistuttaa, että teatteri tarkoittaa sekä taloa että toimintaa. Ne kulkevat käsi kädessä.
Tällä hetkellä rakennuskustannukset nousevat ja tiettyjen rakennusmateriaalien saatavuudessa on ongelmia. Söderblom ei kuitenkaan ole huolissaan, koska maailma ehtii taas muuttua siihen mennessä kun rakentaminen alkaa.
– On merkittävää, että Espoon kaupunginvaltuusto teki teatteripäätöksen tällaiseen maailmanaikaan. Rauhan ja vakauden aikana päätös olisi ollut helpompi, mutta päättäjät antoivat vahvan viestin siitä, että Espoo haluaa olla teatteri- ja kulttuurikaupunki. Kaikkialla, missä on toteutettu merkittäviä kulttuurihankkeita, ne ovat tuoneet paikkakunnalle positiivista mainetta. Tämä tapahtuu Espoossakin.
– Teatteri brändää Espoota juuri sillä tavalla kuin Espoossa halutaan. Teatteri tekee Espoosta vetovoimaisemman sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla, Söderblom painottaa.
Kertainvestointina teatteritalon 66 miljoonaa euroa voi tuntua isolta, mutta Söderblom muistuttaa, että kyse on kulttuurirakennuksesta, jonka ensimmäinenkin käyttökausi kestää 50 vuotta.
– Jos nyt tehdään hyvä ja arkkitehtonisesti kestävä rakennus, se on Espoon ylpeys vielä 150 vuoden jälkeenkin. Kannattaa tehdä hyvää, se on halvempaa.
Arkkitehtuurisuunnittelun rinnalla tehdään ohjelmistosuunnittelua.
Espoon kaupunginteatteri etsii taiteellista johtajaa määräaikaiseen tehtävään ajalle 1.8.2024–31.7.2028 toimitusjohtajan työpariksi.
Teatteri on tekemässä myös johtosääntöuudistusta.
– Tästä kerromme lisää samassa, kun julkistamme, kenestä tulee taiteellinen johtaja elokuusta 2024 eteenpäin, Söderblom sanoo.
Erik Söderblom ei vielä tee yhteenvetoa kaudestaan.
– Kauteni ei ole vielä päätöksessään. Paljon kiinnostavaa on vielä tulossa ennen kesää 2024, jolloin lopetan. Espoon kaupunginteatterissa on hyvä tulevaisuuteen tähtäävä henki, tehdään hienoja juttuja toinen toisensa perään, yleisöpohja laajenee, teatteri on Suomessa aina vain tunnetumpi ja Euroopassa aina vain kuuluisampi. Eli hyvin menee.
– Olen koko ikäni tasapainoillut johtajan ja ohjaajan tehtävien kanssa. Olen päättänyt, että vuoden 2024 jälkeen ryhdyn kokopäivätaiteilijaksi eli jatkan työtäni free-lancerina.