Selkokieliselle kirjoitetulle ja puhutulle suomen kielelle on yhä suurempi tarve. Tästä olivat yhtä mieltä Selkokielellä-seminaariin osallistuneet omien alojensa asiantuntijat. Seminaari selkokielen merkityksestä ja potentiaalista järjestettiin Helsingin keskustakirjasto Oodissa tiistaina.
– Selkokieli on suomea kaikille heille, joilla on vaikeuksia ymmärtää yleiskieltä, korosti Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Ilkka Haahtela.
Selkokieli on eri asia kuin selkeä suomen yleiskieli. Selkokieli on esimerkiksi lyhyempää. Haahtelan mukaan kaikkien viranomaisten tulisi tukea sitä, että ihminen pystyy ymmärtämään viranomaistyötä myös suomeksi.
Maahanmuuttovirastossa tehdään parhaillaan työtä selkosuomen lisäämiseksi muun muassa virallisissa dokumenteissa ja asiakaspalvelussa.
Haahtela näkee, että selkosuomelle on suuri tarve erityisesti kahdesta syystä.
– Maahanmuuttajia on yhä enemmän ja Suomi tarvitsee lisää työvoimaa ulkomailta. Lisäksi Suomessa on yhä enemmän ikääntyviä ihmisiä, hän kertoi.
On järkevämpää ja viisaampaa kotouttaa vieraskielisiä suomen kielellä.
Selkokielen tuomiin mahdollisuuksiin on havahduttu myös yritysmaailmassa. Tokmanni-ketjun HR- ja vastuullisuusjohtaja Sirpa Huuskosen mukaan selkokielestä hyötyvät vieraskielisten työntekijöiden lisäksi myös nuoret. Yrityksessä on parhaillaan teossa selkokielinen perehdytysopas.
– Englanti ei ole se kieli, mitä meillä talossa puhutaan. On järkevämpää ja viisaampaa kotouttaa vieraskielisiä suomen kielellä, Huuskonen sanoi.
Kotouttamisen näkökulmasta selkokieltä pitää tärkeänä Vantaan kaupunkikulttuurin apulaiskaupunginjohtaja Riikka Åstrand.
– Ei läheskään kaikki vieraskielisistä puhu englantia. Englanti ei siis ole ratkaisu. Kielitaito on hyvin oleellista kotoutumisessa, Åstrand painotti.
– Olemme Suomen monikulttuurisin kaupunki ja vieraskielisten määrä kasvaa nopeiten. Vieraskielisten ryhmä on meille todella tärkeä. Haluamme tavoittaa kaupunkilaisia, hän jatkoi.
Vantaan kaupunki aikookin jatkossa viestiä selkosuomella useiden eri kielikäännösten sijaan.
– Olemme pohtineet pitääkö kaikki kääntää kymmenelle kielelle. Nyt on linjattu, että lähdetään selkosuomeen, se on meille pääviestintätapa jatkossa, Åstrand sanoi.
Kriisiviestintää Vantaan kaupunki aikoo jatkossakin tehdä useilla kielillä.
– Korona-aika herätti meidät selkokielen tarpeeseen. Meillä on valtava joukko ihmisiä, jotka eivät ymmärrä yleiskieltä, Åstrand totesi.
Vantaalla selkokielisen median tarve on tunnistettu ja tarpeeseen vastattiin uudella mediatuotteella, Selkovantaalaisella. Mediatalo Keskisuomalaisen ja Vantaan Sanomien kuukausilehti on ilmestynyt viime lokakuusta lähtien.
– Yhteiskunnan ja mediankin kannalta on tärkeää tavoittaa vieraskielisten ryhmät. Jos ei osata viestiä mitä palveluita on, tai esimerkiksi äänestyskäytännöistä, on sillä merkittäviä vaikutuksia koko yhteiskunnan toimivuuteen ja demokratiaan, totesi Mediatalo Keskisuomalaisen Etelän liiketoiminta-alueen paikallisjohtaja ja Helsingin Uutisten päätoimittaja Karri Kannala.
Selkokieli-seminaarin järjesti Mediatalo Keskisuomalainen, johon myös tämä media kuuluu. Tilaisuus striimattiin ja tallenne on katsottavissa tästä linkistä.
Juttua muokattu 8.3. klo 8.55: Korjattu tapahtuman viikonpäivä.