Isänsä sodassa menettänyt Pekka Leinonen vetää hyväntekeväisyyskampanjaa, jossa kerätään varoja Ukrainan lapsille.
Noin 56 000 suomalaista kuudesluokkalaista saa lähiaikoina postikortin, jonka taustalla on historiallinen, mutta samalla iäti ajankohtainen tarina lasten kohtaloista sodan runtelemassa maailmassa.
Venäjän hyökkäyksen takia lukemattomat lapset Ukrainassa ovat joutuneet jättämään kotinsa. Monet ovat menettäneet vanhempansa taisteluissa tai ohjusiskuissa ja pommituksissa.
Espoolainen opetusneuvos Pekka Leinonen, 81, tietää omakohtaisesti, millaista on menettää vanhempi sodassa.
– Kun isäni lähti sotaan, olin vain kolmen päivän ikäinen. Minulla on tallessa kortti, jonka isä lähetti äidilleni Äänislinnan läheltä 1941. Se jäi hänen viimeiseksi viestikseen, sillä postituksen jälkeen hän lähti tunnustelemaan maastoa yhdeksän miehen ryhmässä – kuusi heistä kaatui mukaan lukien isäni, Leinonen kertoo.
Sodan aikana yhteydenpito rintaman ja kotien välillä hoidettiin niin sanottuna kenttäpostina. Leinosen isän viimeiseksi jääneessä kenttäpostikortissa tämä kertoo paitsi Äänislinnan valtaamisesta myös siitä, ettei pääse kotiin pojan ristiäisiin.
Suomen armeijan kaikki voima oli tuolloin keskitetty hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan.
– Isälle kuulunutta ristiäislomaa oli lykätty viisi kertaa aiemmin. Kortissa on mainittu loman lykkäyksestä ja se oli jo kuudes kerta, Leinonen kertoo.
Näin ollen Pekka Leinoselle ei jäänyt lainkaan muistikuvia isästään elossa.
Leskeksi jäänyt äiti piti kuitenkin huolen, että isän muisto kulkee pojan mukana konkreettisesti koko loppuelämän.
– Minulle annettiin kasteessa kolmas nimi Vilho isäni nimen mukaan.
Leinonen toimii nyt primus motorina Suomen isovanhemmat ry:n hyväntekeväisyyskampanjassa, jossa painetaan 105 000 postikorttia vuoden 1941 kenttäpostikortin mallin mukaan.
Kortissa on viittaus Leinosen isän kohtaloon Äänislinnan luona. Lisäksi mukana on radioviesti talvisodan päättymisestä, sodan päättymispäivän postileima 13.3.1940 sekä pilapiirtäjä Kari Suomalaisen äitienpäipäiväpiirros vuodelta 1956.
Kaikilla näillä viittauksilla on suuri symboliarvo Leinoselle.
– Isäni oli radisti ja sai korsuunsa kortissa olevan viestin välirauhasta talvisodan päättymispäivänä. Suomalainen taas toimi tk-piirtäjänä sodassa, Leinonen muistuttaa.
Kampanjan 105 000 kortista – määrä viittaa talvisodan kestoon päivissä – 49 000 korttia tulee myyntiin kahden euron hintaan.
Kampanjassa järjestetään myös konsertteja. Maanantaina 13. maaliskuuta on 23. Sininen hetki – kenttäpostia -konsertti Temppeliaukion kirkossa Helsingissä kello 13.03 alkaen.
Sekä korttien että konserttien tuotto kohdennetaan Unicefin kautta Ukrainan lapsille.
– Haluamme kampanjalla pitää yllä ukrainalaisten ja suomalaisten yhteyttä, luoda uskoa ja luottamusta tulevaan sekä auttaa hädässä olevia juuri nyt, Leinonen sanoo.
Kampanjaa vauhdittamassa ovat muun muassa olympiavoittaja Lasse Virén, oopperalaulaja Jorma Hynninen, entinen puolustusministeri Elisabeth Rehn sekä Risto Pelkonen Lauri Markkanen, Vilma Murto, Markku Kanerva ja Saara Aalto.
Opetusalalla työuransa tehneen Pekka Leinosen elämässä on ollut useita dramaattisia vaiheita sodan jälkeenkin, mutta hän ei halua korostaa rooliaan.
– Haluan olla viemässä viestiä eteenpäin isovanhempana, hän korostaa.
Kampanja jatkuu Lasten oikeuksien päivään eli 24. lokakuuta asti. Lähtölaukaus otettiin tällä viikolla, kun kolme pääkaupunkiseudulta kotoisin olevaa kuutosta lähetti ensimmäiset kortit Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyille sekä presidentti Sauli Niinistölle. Keskiviikkona Helsingissä järjestettyyn tilaisuuteen osallistui myös Ukrainan suurlähetystön edustaja.
Perjantaina Mäntymäen koululla Kauniaisissa molempien kieliryhmien kuudesluokkalaisille jaettiin puolestaan ensimmäiset kenttäpostikortit.
Päivällä klo 13.03 järjestettiin myös ensimmäinen kenttäpostikahvikonsertti Kauniaisten kirkossa Ukrainan lasten hyväksi. Esiintyjinä olivat muun muassa Peter Lerche, Jaakko Raulamo, Heli Palolahti ja Aarno Cronvalla.
