Lukeminen edistää myös matemaattisten taitojen kehitystä.
Puutteet lukutaidossa vaikeuttavat kaikkea oppimista kolmannelta luokalta alkaen, muistutetaan Kansallisen opetuksen arviointikeskuksesta (Karvi).
Lukutaitoa opetellaan koulussa kahden ensimmäisen luokan aikana, mutta kolmannella luokalla sitä aletaan käyttää oppimisen välineenä.
– Kolmannelle luokalle siirtyvistä oppilaista noin viisi prosenttia ei kuitenkaan osaa kunnolla lukea edes sanoja, kertoo Karvin arviointiasiantuntija Annette Ukkola.
Sanatason lukijoita oli 45 prosenttia kolmasluokkalaisista. Sujuvaan virketason lukemiseen ylsi kolmosluokkalaisista puolet.
Karvilla on meneillään pitkittäisarviointi, jossa on tähän saakka seurattu samojen oppilaiden osaamista ensimmäisen luokan alusta (2018) kolmannen luokan alkuun (2020).
Tulosten mukaan lukemisharrastus oli niin ensimmäisellä kuin kolmannella luokallakin vahvasti yhteydessä oppilaan taitoihin. Lukemisharrastus tuki osaamisen kehittymistä sekä äidinkielessä että matematiikassa.
– Jos lapselle ei lueta kotona, kirjakielestä eli kirjoitetusta yleiskielestä tulee kouluun mennessä ensimmäinen vieras kieli, jota hänen täytyy varta vasten opiskella, Ukkola sanoo.
Karvi ei raportoi tuloksia kunnittain eikä kouluittain. Oppilaiden osaamisen kerrotaan kehittyvän alkuopetuksen aikana yhtä hyvin eri puolilla maata sekä suomen- ja ruotsinkielisissä kouluissa.
Lähtötasoltaan heikoimpien S2-oppilaiden osaaminen kehittyi alkuopetuksen aikana kaikkein vähiten. Joissakin kouluissa S2-oppilaat eivät kolmannen luokan alussa yltäneet edes sille tasolle, jolla heidän luokkatoverinsa aloittivat koulunkäynnin.
Kodin merkitys oppimisessa ja lukutaidon tukemisessa on suuri.
Annette Ukkola, Karvi
– On mahdollista, että pandemia on vaikuttanut erityisesti näihin oppilaisiin, jos he eivät ole päässeet kuulemaan ja käyttämään koulunsa opetuskieltä poikkeusolojen aikana, Ukkola sanoo.
Päivittäin kotona lukevilla kolmasluokkalaisilla oli lukutaidossa yli vuoden etumatka niihin ikätovereihinsa, jotka lukivat kotona harvemmin kuin kerran viikossa, kertoo arviointiasiantuntija Chris Silverström Karvista.
– Lukeminen kotona iltaisin oli yhteydessä sekä äidinkielen että matematiikan tuloksiin. Osatakseen matematiikkaa pitää osata myös lukea, koska matematiikan tehtävissä on usein myös tekstiä.
Silverströmin mukaan peliä ei kuitenkaan ole vielä menetetty, vaikka kolmos- tai nelosluokkalaisella olisi puutteita lukutaidossa.
Tärkeätä olisi, että oppilas saisi tukea ja pääsisi vaikkapa erityisopettajan oppiin heti, kun ongelmia ilmenee.
– Tarvitaan lisäresurssia ja vähän toisenlaisia menetelmiä, Silverström sanoo.
– Kyllä aina voi tehdä paljon. Aina voi harjoitella. On helppoja tapoja tuoda lukeminen koulun arkeen ja kotonakin voi tehdä paljon.
Ekaluokkalaisten arvioinnista käy ilmi, että korkeasti koulutetut huoltajat innostavat lastaan lukutaidon alkeiden harjoitteluun kotona jo ennen lapsen kouluikää.
– Valitettavaa on, että lukemisharrastus näyttäytyy korkeasti koulutettujen perheiden harrastuksena myös kolmannen luokan alussa, Ukkola sanoo.
– Kodin merkitys oppimisessa ja lukutaidon tukemisessa on suuri.
Meneillään on koko yhteiskuntaa koskeva luku- ja kirjoitustaiton murros, muistuttaa opetusneuvos Minna Harmanen Opetushallituksesta.
Samaan aikaan kun tekninen lukutaito on heikentynyt, on digitalisoituva maailma tuonut mukanaan uusia lukutaitohaasteita, kun tulevaisuuden yhteiskunta edellyttää monenlaisia lukutaitoja.
– Olen huolissani lukutaidon heikkenemisestä kansalaistaitojen ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Jos lukutaito ei kehity, voi ihminen jäädä haavoittuvaan asemaan tai syrjään yhteiskunnasta.
Harmasen mukaan kouluissa tarvittaisiin nyt enemmän niin kutsuttua kielitietoista opetusta, joka tukee lukutaidon kehittymistä kaikissa oppiaineissa.
– Näin vaalien alla puhutaan, voidaanko lisätä oppitunteja. Etenkin alakoulun puolella voisi olla tilaa lisätunneille, mutta täytyisi myös miettiä, mitä nykyisten tuntien sisällä voitaisiin tehdä.
Testitulokset osoittavat sen, ketkä tarvitsevat tukea lukutaidon kehittämiseen.
– Näkevätkö nuoret, ettei lukutaidolla ole enää digitalisoituvassa maailmassa niin tärkeää merkitystä? Harmanen pohtii.
– Äidinkielen osaaminen vaikuttaa kuitenkin oppilaan työskentelyyn kaikissa aineissa. Mekaaninen lukutaito täytyy varmistaa, jotta oppilas pääsee eteen päin.