Sari Rautio kirjoitti kirjan japanilaispianistista, joka loi merkittävän uran myös Suomessa.
Se oli kuin miljoonan palan palapelin kokoamista, kanttori Sari Rautio kuvaa esikoisteoksensa syntyä. Hän teki kulttuurityön kirjoittaessaan japanilaispianisti Izumi Tatenon (s. 1936) elämäkerran. Tateno on vaikuttanut Suomessa vuodesta 1964. Izumi Tateno – Pianon samurai -teos (Fuga) ilmestyi viime vuoden lopulla.
Sari Rautio kirjoitti kirjan Olarin seurakunnan kirkkomuusikon työn ohella. Neljä vuotta kestäneen projektin aikana hän kävi kaksi kertaa Japanissa ja perehtyi japanilaiseen kulttuuriin.
Kirja kertoo Izumi Tatenon elämäntarinan alkaen hänen lapsuudestaan.
– Alkajaisiksi otin selvää siitä, miten länsimainen musiikki on juurtunut Japaniin, Sari Rautio sanoo.
Izumi Tatenon elämä Japanissa toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen oli hyvin vaatimatonta, mutta kaikilla oli kulttuurinnälkä. Musiikilla oli kotona tärkeä rooli. Izumin vanhemmat pitivät musiikkikoulua ja juurruttivat länsimaista musiikkia Japaniin.
– Japanissa otettiin vuonna 1868 tietoinen askel länsimaisen kulttuurin suuntaan. Japani on maana hyvin moniulotteinen, koska se on eräänlainen oman rikkaan kulttuurin ja länsimaisen kulttuurin muodostama hybridiyhteiskunta.
Izumi Tateno oli paljon julkisuudessa Suomessa 1970- ja 1980-luvuilla. Raution mielestä Olavi Kauko on aivan oikeassa, kun hän kirjoittaa Izumista jo vuonna 1986, että hän on herkkä kuuntelija, tahtoihminen, virtuoosi ja mystikko, joka ei päästä kuulijoitaan liian lähelle.
Taustatietoja ja tulkinta-apua Rautio sai Izumi Tatenon suomalaiselta puolisolta Marja Tatenolta ja pariskunnan lapsilta, Janne ja Satu Tatenolta. Iso rooli oli myös Japanin kulttuuriin ja japanilaiseen musiikkiin erikoistuneella tutkija Lasse Lehtosella.
– Kielimuuri on iso ja siksi Lasse Lehtosen tuki oli tärkeää. Tokion ulkopuolella kaikki on ilmaistu vain japanilaisin kirjoitusmerkein. Japanissa kaikki ovat kohteliaita ja tunnelma on erikoinen, Rautio kuvaa kokemuksiaan.
Se oli kuin miljoonan palan palapelin kokoamista.
Myös kustannustoimittaja Soili Teittinen oli tärkeä tuki etenkin silloin kun tuntui siltä, että kirjoittaminen ei etene.
Sari Rautio vieraili Japanissa Suomen ja Japanin diplomaattisuhteiden 100-vuotisjuhlavuonna vuonna 2019. Silloin Izumi Tateno teki konserttikiertueen viiteen eri kaupunkiin Japanissa.
– Kiertueella pääsin seuraamaan, miten hän tekee työtään, keskittyy konserttiin ja millainen aura ja karisma hänestä välittyy.
Sari Rautio ei oikeastaan koskaan käytä sanaa ”aura”, mutta juuri tätä sanaa japanilaiset käyttivät puhuessaan Izumista.
– He puhuivat sitä, miten Izumi Tateno tekee vaikutuksen rauhallisella olemuksellaan ja saavutuksillaan ja olemalla oma itsensä.
Pianon samuraissa Sari Rautio kirjoittaa, että ”Tateno ei hurjastele värikkäillä tarinoilla taiteilijauransa varrelta. Hän ei lörpöttele, ei lavertele, ei räjähdä koskaan röhönauruun... Mikään kanssakäyminen ei kuitenkaan etene tosikkomaisesti.”
Izumi Tateno on kirjoittanut paljon esseitä joissa hän avaa musiikkiin liittyviä näkemyksiään. Saksofonisti Nanako Lammi käänsi aineistoa japanista suomeksi.
– Sain esseistä paljon hyvää informaatiota. Suomeksi keskustellessa Izumi pelkistää sanottavansa. Kirjoitukset avaavat hänen ajatusmaailmaansa paljon enemmän, Sari Rautio sanoo.
Vuonna 2002 Izumi Tateno sairastui vakavasti.
– Izumi muistelee asioita selvästikin oppimisen kautta ja menee eteenpäin. Vakavan sairastumisenkin hän käänsi voimavaraksi.
Tateno palasi konserttilavoille vasemman käden piano-ohjelmiston taitajana.
Nykyisin Izumi Tateno asuu suuren osan vuodesta Japanissa vanhassa kotitalossaan. Hän tulee Suomeen jouluksi ja kesäksi, vaimo Marja puolestaan on keväät ja syksyt Japanissa.
Musiikki yhdisti Sari Raution aviomiehen, sellisti Erkki Raution ja Izumi Tatenon jo vuosikymmeniä sitten. Rautio oli ensimmäinen suomalaismuusikko, jolle Tateno avasi mahdollisuuden konsertoida kotimaassaan.
– Heillä on takanaan pitkä yhteistyö ja ystävyys, mutta minulle Izumi oli kirjan tekemiseen asti hyvänpäivän tuttu. Erkillä on merkittävä rooli siinä, että päädyin kirjoittamaan Izumista, mutta itse tekstin sisältöön hän ei halunnut liikoja vaikuttaa.
– Kirjaa tehdessäni sain tutustua ihmiseen, jonka elämää pidän monikulttuurisuuden voimannäyttönä, Sari Rautio sanoo.
– Izumi Tateno on tehnyt merkittävän työn rakentaessaan sävelsiltaa Suomen ja Japanin välille.
– Ryhdyin kirjoitustyöhön, koska olisi ollut suuri sääli, jos Izumi Tatenon elämästä ei olisi jäänyt kulttuurilehdillemme kirjallista jälkeä. Koska työhön ei ollut kukaan muu tarttunut, ryhdyin hommiin.