Tekninen lukutaito, luetun ymmärtäminen tai molemmat takkuavat yli puolella Espoon neljäsluokkalaisista pojista.
Yli puolella Espoon neljäsluokkalaisista pojista on lukutaidossa puutteita, selviää tuoreimman Allu-lukutestin tuloksista.
Kaikista neljäsluokkalaisista pojista riittävälle lukutaidon tasolle yltää enää 44,6 prosenttia espoolaisista. Luku on pudonnut vuodesta 2018 seitsemällä prosenttiyksiköllä.
Riittävä lukutaito on normitettu Allu-testiä kehitettäessä vuonna 1995 isolla oppilasjoukolla. Riittävä lukutaito muodostuu riittävästä luetun ymmärtämisen ja teknisen lukutaidon tasosta, ja riittävän lukutaidon omaavalla oppilaalla osaamisen katsotaan olevan muun ikäryhmän tasolla tai sitä parempaa.
Espoossa on pyritty edistämään luutaidon kehittämistä jo vuosien ajan. Allu-testin tuloksissa panostukset eivät kuitenkaan vielä näy.
– Jos lukeminen on hidasta ja kankeaa, ongelmaksi tulee lukemisen työläys, joka vaikuttaa kielteisesti lukumotivaatioon ja muiden oppiaineiden opiskeluun jatkossa, sanoo suunnittelija Teea Kankaanpää Espoon suomenkielisestä perusopetuksesta.
Suomi toisena kielenä (S2)-oppimäärää opiskelevilla pojilla on ongelmia erityisesti luetun ymmärtämisessä.
Riittävä lukutaito jää kuitenkin saavuttamatta myös isolta osalta (43 prosentilta) S1-oppimäärän neljäsluokkalaisista pojista.
Pojat eivät lue ja lukutaito kehittyy vain lukemalla.
Heillä on ongelmia erityisesti teknisessä lukutaidossa eli heidän lukemisen nopeus ja sujuvuus olivat selvästi ikäryhmätasoa heikompaa.
– Pojat eivät lue ja lukutaito kehittyy vain lukemalla. Tämä näkyy teknisen lukutaidon heikkenemisenä suhteessa Allu-testin määrittämään ikätason mukaiseen normitulokseen, Kankaanpää sanoo.
Tekninen lukutaito kertoo, kuinka tarkkaa ja nopeaa lukeminen on. Jos tekninen lukutaito on heikkoa, on lukeminen hidasta ja työlästä, kun lukeminen saattaa edetä vain kirjain tai tavu kerrallaan.
Tekninen lukutaito edellyttää sanojen ja lauseiden nopeaa tunnistamista. Sitä testataan neljäsluokkalaisten Allu-testissä esimerkiksi tehtävällä, jossa useita yhteen kirjoitettuja sanoja tulee pystyä erottamaan toisistaan pystyviivoilla ripeään tahtiin.
– Meillä on suuret erot koulujen välillä ja myös koulujen sisällä. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään S2-oppilaista, vaan asia on monimutkaisempi.
Vuosittain tehtävän lukutestin tuloksista selviää, että useimmilla pojilla tekninen lukutaito on vielä toisella luokalla riittävää suhteessa normiin. Jostain syystä monen lukutaito kuitenkin putoaa 4. luokalla normitasoksi määritellyn raja-arvon alapuolelle.
Espoolaisten tokaluokkalaisten lukutaito on pysynyt samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2021 tokaluokkalaisten lukutaito oli kuitenkin matalammalla kuin koskaan ennen.
Tuoreimmassa mittauksessa tokaluokkalaiset pojat päihittivät tytöt lukutaidossa ensimmäistä kertaa.
– Toisella luokalla osoitettu lukutaito ennakoi vahvasti 4. luokan lukutaitoa. Tämän vuoksi on tärkeää varmistaa riittävän lukutaidon kehittyminen alkuopetuksen aikana, sanoo Kankaanpää.
Myös tyttöjen lukutaito on viime vuosina heikentynyt. Riittävälle lukutaidon tasolle yltää noin kolme viidestä neljäsluokkalaisesta tytöstä. Määrä on laskenut seitsemällä prosenttiyksiköllä vuodesta 2018.
– Suunta on pitkässä juoksussa huolestuttava. Kokonaiskuvaa katsottaessa oppilaiden lukutaito näyttää olevan heikentymässä ja lukutaito on myös vahvasti eriytymässä. Meillä on paljon huippulukijoita, mutta paljon myös heitä, joilla lukutaito on heikko, Kankaanpää kertoo.
– Mitään viitteitä ei ole kuitenkaan siitä, että lukutaito olisi Espoon alakouluissa heikompaa kuin muualla Suomessa. Päinvastoin, lukutaidon heikkeneminen näyttää olevan valtakunnallinen ilmiö, ja Espoo on pärjännyt Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) oppimistulosten arvioinneissa oikein hyvin.
Lukutestin tuloksissa tarkasteltiin erikseen myös painotetussa opetuksessa olevien lukutaitoa.
Musiikki- ja lumaluokilla olevien nelosluokkalaisten lukutaito osoittautui keskimäärin selvästi paremmaksi kuin muilla nelosluokkalaisilla. Painotetun opetuksen mielekkyyttä on viime aikoina käsitelty julkisuudessa koulujen ja luokkien oppilasaineksen eriytymisen näkökulmasta.