Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Digiloikan piti pelastaa sote-palvelut – Nyt Ahti Aalto, 78, kertoo, miten kävi: "Pantiin vaan kylmästi poikki"

Ahti Aalto, 78, ihmettelee, miksi etäpalvelut lakkautettiin – ”Nyt terveysasemalla on valtava soittoruuhka.”

Digiloikalle asetettiin isot odotukset sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten hallinnassa sote-uudistuksen alla. Integraation tehostamisen, tuottavuuden lisäämisen ja digitalisaation odotetaan hillitsevän kustannusten nousua koko maan mittakaavassa kolmella miljardilla vuoteen 2029 mennessä.

Terveysasemien digipalvelut ottivat kuitenkin ainakin Espoossa takapakkia hyvinvointialueiden aloittaessa vuodenvaihteessa.

Espoonlahtelainen Ahti Aalto, 78, on yksi etäasiointia kaipaamaan jääneistä.

Aalto tottui hoitamaan ajanvarauksia, peruutuksia ja reseptien uusimisia etänä, sillä digiasiointi kuului Mehiläisen Espoon keskuksessa pyörittämän palveluseteliterveysaseman palveluihin. Palvelussa saattoi laittaa hoitajalle tai lääkärille kuvan vaikkapa ihottumasta eikä pienten vaivojen vuoksi ollut tarvetta varata vastaanottoaikaa, Aalto kertoo.

– Digipalvelu oli mielettömän hyvä. Hetken kuluttua viestin laittamisesta lääkäri otti yhteyttä ja kertoi miten toimia. Reseptin uusiminen vaikka samana päivänä ei ollut ongelma. Ja moni asia selvisi ihan tällä nettikeskustelulla, Aalto kehuu.

Terveysasemien puhelinpalvelu on Aallosta huomattavasti hitaampi ja jäykempi.

– Palvelussa on otettu askel taaksepäin. Hyvinvointialueiden aloittamista odotettiin kuin kuuta nousevaa. Miten siinä on voitu ottaa näin takapakkia? Aalto kysyy.

– Nyt terveysasemalla on valtava soittoruuhka, kun mitään juttuja ei voi enää hoitaa netissä.

Miksi ei annettaisi niiden, jotka osaavat käyttää nettiä, käyttää sitä?

Ahti Aalto

Espoossa luovuttiin palveluseteliterveysasemista vuodenvaihteessa.

Mehiläinen jatkaa Aallon käyttämän terveysaseman pyörittäjänä ulkoistussopimuksella. Digipalvelut eivät kuitenkaan tällä hetkellä kuulu ulkoistetun terveysaseman valikoimaan.

Aalto ihmettelee, miksei hyvinvointialue hyödynnä digipalveluja hoitojonojen purkamisessa.

Hänen mukaansa digipalvelujen puuttuminen tuo nyt terveysasemille asiakkaita, jotka saivat aiemmin hoidettua asiansa etänä.

– Miksi ei annettaisi niiden, jotka osaavat käyttää nettiä, käyttää sitä? Se helpottaisi jonotilannetta, Aalto kysyy.

– Toivoisin nettipalvelua kaikille asemille. Palvelu voisi olla keskitetty.

Aalto kritisoi myös sitä, ettei terveysaseman asiakkaiden kokemuksista oltu kiinnostuneita eikä tyytyväisyyttä digiasiointiin selvitetty millään keinoin.

– Digipalvelu pantiin vaan kylmästi poikki.

Palveluseteliterveysasemista luovuttiin, koska niitä ei saatu riittävän toimiviksi sekä tilaajan että tuottajan näkökulmasta, kertoo Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelulinjajohtaja Anu Mustakari.

Mustakarin mukaan malli oli ongelmallinen eurojen näkökulmasta, sillä omien terveysasemien toimintaa olisi pitänyt pystyä ”kuolettamaan” palveluseteliterveysasemille siirtyvien asiakkaiden tahtiin.

Palveluseteliterveysasemien asiakkaiksi sai siirtyä vapaasti eikä asemilla ollut toiminnan alkaessa omaa määriteltyä väestöä.

– Meidän olisi pitänyt pystyä supistamaan omaa toimintaa vuosittain mahdollisten merkittävien väestönsiirtymien myötä, Mustakari kertoo.

Ulkoistetun terveysaseman vastuulle siirretään puolestaan tietyn alueen koko väestö, jolloin on selvää ettei tähän tuhansien henkilöiden väestöön tarvita julkisen puolen omaa henkilöstöä.

– Perinteisempi ulkoistus on toiminut meillä paremmin, Mustakari kuittaa. Kokeiluna palveluseteliasemamalli oli meille erittäin arvokas, opimme mallista paljon.

Mustakarin tunnistaa, että Mehiläisen valtakunnallinen chat toimii konseptina hyvin. Ongelmallista oli kuitenkin se, ettei sen kautta pystytty tekemään varausta esimerkiksi hyvinvointialueen tuottamaan fysioterapiaan, koska potilastietojärjestelmä oli Mehiläisen oma.

– Ulkoistetun aseman käyttämät tietojärjestelmät haluttiin yhdenmukaistaa silläkin uhalla, että osalle asiakkaista se tarkoitti yksittäisen palvelun heikentymistä, koska muuten potilaiden hoitopolut muihin terveydenhuollon palveluihin olisivat ”rikki”. Esimerkkeinä lähetteet fysioterapiaan, silmänpohjakuvauksiin jne, Mustakari kertoo.

– Vaikka chat on tuonut tiettyjä hyötyjä, palveluntuottaja luopui näistä heidän siirtyessä hyvinvointialueen tietojärjestelmiin.