Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Työntekijöiden tuonti Suomeen jakaa ehdokkaita: "Suomi joko kansainvälistyy tai taantuu" – "Sattumanvarainen ja runsas maahanmuutto lisää työttömyyttä"

Suomi selviää vain lisäällä työperäistä maahanmuuttoa, katsoo selvä enemmistö Länsiväylän vaalikoneen vastaajista. Perussuomalaiset ovat kritiittisiä.

Työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä ensi vaalikaudella, katsoo valtaosa Länsiväylän vaalikoneeseen vastanneista kansanedustajaehdokkaista.

Puolueista perussuomalaiset erottuvat muista selkeästi. 83 prosenttia vaalikoneeseen vastanneista perussuomalaisista on tästä väittämästä täysin eri mieltä (40%) tai jokseenkin eri mieltä (43%).

Perussuomalaisille käy sellainen koulutettujen osaajien maahanmuutto, joka hyödyttää Suomea eli ihminen tulee palkallaan toimeen, maksaa veroja ja integroituu yhteiskuntaan.

– Heidän pitää sopeutua suomalaiseen elämäntapaan ja kulttuuriin. Heidän pitää olla kunnollisia ja ahkeria ihmisiä, Hannu Järvinen (ps.) kirjoittaa.

 Työvoimapulasta puhuminen on elinkeinoelämän tapa kiertää palkkojen pitäminen kilpailukykyisenä, sillä kehitysmaissa on käytännössä loputon määrä ihmisiä, jotka ovat valmiita tulemaan Suomeen töihin palkalla kuin palkalla, koska heille palkkaa tärkeämpi asia on pääseminen asumaan länsimaiseen hyvinvointivaltioon, Simo Grönroos (ps.) väittää.

– Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa, mutta valikoidusti. Suomen pitää ottaa Norjasta mallia ja lähteä rekrytointimatkoille muihin maihin valitsemaan parhaat ammattilaiset. Sattumanvarainen ja runsas maahanmuutto lisää työttömyyttä, Maiju Tapiolinna (ps.) toteaa.

Löydä itsellesi sopiva ehdokas Länsiväylän vaalikoneesta

Kokoomukselta tulee kaikkein vahvin tuki työperäisen maahanmuuton lisäämiselle. Kaikki kokoomuslaiset ehdokkaat ovat täysin (53 %) tai jokseenkin samaa mieltä (47%).

– Tarvitsemme ulkomaisia työntekijöitä, jotta työvoimapulaa esimerkiksi hoiva-alalla saadaan paikattua. Ulkomaisten työntekijöiden houkuttelemisessa tärkeitä keinoja ovat mm. työvoiman tarveharkinnan poistaminen ja byrokratian karsiminen niin, että työluvan saa nykyistä nopeammin. Työvoimapulaan tarvitaan kuitenkin monia muitakin keinoja ja toimenpiteitä kuin maahanmuuttoa, kuten koulutuspaikkojen lisäämistä ja Suomessa jo asuvien (sekä maahanmuuttajien että kantasuomalaisten) työllisyysasteen nostamista, Mervi Katainen vastaa.

– Suomessa on merkittävä työvoimapula. Tarvitsemme osaajia myös ulkomailta. Hyvä keino edistää heidän kotoutumistaan on aloittaa suomen/ruotsin kielen koulutus rekrytoivan tahon toimesta jo ennen Suomeen saapumista, Lasse Lehtonen (kok.) ehdottaa.

Vihreät ovat Kokoomuksen kanssa samoilla linjoilla työperäisen maahanmuuton lisäämisen tärkeydestä. Kaikki vastanneet Uudenmaan ehdokkaat kannattavat sitä.

Monet vihreät luopuisivat saatavuusharkinnasta.

– Työperäiselle maahanmuutolle tulee ensi hallituskaudella asettaa määrälliset tavoitteet ja työvoimaa tulee aktiivisesti houkutella ulkomailta erityisesti työvoimapula-aloille. Maahantulon ja työn tekemisen byrokratiaa pitää helpottaa edelleen merkittävästi, Henna Partanen linjaa.

– Ilman työperäisen maahanmuuton tuntuvaa lisäystä Suomi kuihtuu, Saara Hyrkkö sanoo.

Hänen mielestään olennaista on jouduttaa lupaprosesseja, tarjota kaikille maahanmuuttajille mahdollisuus tehdä työtä sekä onnistua kotoutumisessa huomattavasti nykyistä paremmin.

– Suomi joko kansainvälistyy tai taantuu, Eva Tawasoli kiteyttää.

Suomen Ruotsalaisen Kansanpuolueen vastaajista 97 prosenttia on työperäisen maahanmuuton lisäämisen kannalla.

– Meidän on purettava kaikki tarpeettomat esteet työvoiman saamisen ja integraation tieltä ja toivotettava tervetulleiksi kaikki, jotka tahtovat tehdä töitä Suomessa, Henrik Dettmann (r.) sanoo.

– Tulevina vuosina tarvitaan enemmän työvoimaa Suomeen väestön ikääntyessä. Tämä tarkoittaa sekä työttömien kannustamista ja tukemista takaisin työelämään että ulkomaisten työntekijöiden aktiivista houkuttelemista Suomeen, Karin Cederlöf (r.) muotoilee.

Mikaela Nylanderin (r.) mukaan tarveharkinnasta tulee myös luopua, mutta on kuitenkin huolehdittava kieliosaamisesta, kotouttamisesta ja suomalaisen yhteiskunnan ja sen arvojen tuntemisesta.

Löydä itsellesi sopiva ehdokas Länsiväylän vaalikoneesta

Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen uudenmaan ehdokkaista 94 prosenttia katsoo, että työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä.

– Tarvitsemme ulkomaista osaamista. Erityisesti työvoimapulasta kärsivillä aloilla on työperäistä maahanmuuttoa vahvistettava, Sini Felipe arvioi.

– Samanaikaisesti on huolehdittava siitä, että työntekijät ovat tietoisia omista oikeuksistaan, jotta Suomeen ei kehity kaksia eri työmarkkinoita, jotka polkevat ulkomaalaistaustaisten oikeuksia. Suomalaisen työelämän tulevaisuus ei kuitenkaan voi perustua vain ja ainoastaan työperäiseen maahanmuuttoon, vaan on keskeistä panostaa elämiseen riittävään palkkaan, reiluun työelämään ja yksilöllisen elämäntilanteen mukaisiin joustoihin, Taru Salovaara huomauttaa.

Liike Nytin vaaliohjelmassa on tiukkoja linjauksia maahanmuuttoon. Liike Nyt ehdottaa, että kansalaisuutta tulisi saada hakea vasta 10 vuoden yhtäjaksoisen maassa oleskelun jälkeen. Kansalaisuuden hakijan pitäisi osoittaa olevansa aktiivinen yhteiskunnan jäsen kielitaidon, opiskelujen tai työn perusteella.

Vaalikoneeseen vastanneista Liike Nytin ehdokkaista kuitenkin 86 prosenttia on täysin tai jokseenkin samaa mieltä työperäisen maahanmuuton lisäämisestä.

– Suomessa tarvitaan kansainvälisiä osaajia, niin asiantuntija ja suorittavassa työssä. Hoitoalalle tarvitaan lisää työvoimaa jostain. Ilman työntekijöitä ei ole mitään hyvinvointivaltiota tai yksityisiä sekä julkisia palveluita, Mikko Luomala (liik.) vastaa.

Tony Branderin (liik.) mukaan työperäinen maahanmuutto on ainoa vaihtoehto.

– Täytyy pohtia myös mahdollista veroetua työperäiseen maahanmuuttoon saadaksemme Suomesta mielenkiintoisemman maan muuttaa, Brander ehdottaa.

Löydä itsellesi sopiva ehdokas Länsiväylän vaalikoneesta

Vasemmistoliiton ehdokkaista 87 prosenttia on täysin tai jokseenkin samaa mieltä työperäisestä maahanmuutosta. 10 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.

Maahanmuutto ei yksin ratkaise väestön ikääntymisen haasteita, mutta on tärkeä osa ratkaisua.

– Maahanmuuton merkittävä lisääminen ei kuitenkaan ole realismia - tärkeintä on, että kaikki Suomeen tulevat saavat hyvät lähtökohdat työllistymiseen ja kielen oppimiseen, Jussi Saramo (vas.) muotoilee.

– Tarvitsemme lisää ulkomaista työvoimaa paikkaamaan vajetta työvoimassa. Ulkomaisen työvoiman lisääminen ei saa kuitenkaan tarkoittaa halpatyömarkkinoita. Ensisijaisesti on pidettävä huolta siitä, että jokainen työntekijä kansallisuudesta riippumatta saa reilut työehdot ja oikeudenmukaisen korvauksen tehdystä työstä, Katja Ylisiurua linjaa.

Kristillisdemokraattien näkemykset työperäisen maahanmuuton lisäämisestä hajoavat. Jokseenkin samaa mieltä on 52 prosenttia ja jokseenkin eri mieltä 34 prosenttia vastaajista.

– Voidaan lisätä tarpeen mukaan, mikäli saadaan oikein koulutettuja ja motivoituneita ihmisiä, jotka ovat valmiita oppimaan riittävän kielitaidon, Jari Tallqvist (kd.) sanoo.

Kaarina Järvenpää (kd.) muistuttaa, että pelkästään englannin kielellä ei pärjää, vaikka siitä on hyötyä.

– Perehdytys, työkulttuuriin ja kielitaidon opettelu ovat ensiarvoisen tärkeitä. Olisi tärkeää kehittää työolosuhteita ja palkkausta niin, että Suomessa jo olevat koulutuksen saaneet työntekijät palaisivat näihin tehtäviin, Järvenpää linjaa.

– Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa, mutta on tärkeää huomioida Suomessa jo olevat työttömät poistamalla työllistymisen esteitä. Ikärasismista täytyy luopua ja palkata myös vanhempaa väkeä, Tiina Sinkkonen (kd.) huomauttaa.

Löydä itsellesi sopiva ehdokas Länsiväylän vaalikoneesta

Suomen keskustassa jokseenkin samaa mieltä olevien osuus on suurin, 61 prosenttia.

– Suomen on helpotettava työperäistä maahanmuuttoa, mutta saatavuusharkintaa ei tule poistaa, jotta Suomeen ei synny kahdenkerroksen työmarkkinoita. Jos emme onnistu houkuttelemaan työntekijöitä ulkomailta, monet esimerkiksi ruuantuotannon ja hoiva-alan työt jäävät tekemättä, Eerikki Viljanen (kesk.) kirjoittaa.

– Ulkomainen työvoima ei ratkaise kokonaan työvoimapulaa, mutta ilman sen lisäämistä ongelmaa on mahdoton ratkaista, Timo Laaninen toteaa.

Liberaalipuolueen ehdokkaista 90 prosenttia kannattaa työperäisen maahanmuuton lisäämistä ja 10 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa.

Työperäistä maahanmuuttoa pitäisi saada paljon lisää, mutta se ei ole helppoa. Osaajista kilpailevat kaikki muutkin maat. Suomen täytyy olla parempi paikka myös muista maista tuleville perheille, eli lasten päiväkodit ja koulut sekä puolison työllistymismahdollisuudet on laitettava kuntoon, Sanna Kurronen (lib.) sanoo.

– Työperäinen maahanmuutto ei ole Suomen kestävyysvajeen ainoa ratkaisu mutta voi olla osa kokonaisratkaisua, Tero Niemi toteaa.