Koulutuspaikkojen lisääminen estää aivovuoden muualle Suomeen ja ulkomaille, katsovat ehdokkaat.
Uudellemaalle tulisi saada lisää korkeakoulujen aloituspaikkoja, jotta henkilöstöpula esimerkiksi varhaiskasvatuksessa helpottuu.
Vasemmistoliiton ja vihreiden kaikki Länsiväylän vaalikoneeseen vastanneet ehdokkaat ovat korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämisen kannalla.
– Tällä hetkellä suhteutettuna väestöön Uudellamaalla on muuta maata vähemmän aloituspaikkoja. Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen vaatii myös suurempaa rahoitusta korkeakouluille ja henkilöstöresurssien kasvattamista, Peppi Seppälä (vihr.) sanoo.
Kokoomuslaisista ehdokkaista 97 prosenttia on täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa.
– Aloituspaikkojen lisääminen Uudellemaalle on perusteltua korkeakoulutuksen saavutettavuuden, alueellisen tasa-arvon, työvoiman kysynnän ja koko toisen asteen ja korkeakoulukentän rakenteellisen tasapainon kannalta, Mia Laiho (kok) kirjoittaa.
– Uudenmaan tilanne korkeakoulujen aloituspaikkojen suhteen on maan surkein. Niitä tulee lisätä merkittävästi, jotta alueen yritykset saavat tarvitsemaansa koulutettua työvoimaa ja usein pysyväksi jäävä aivovuoto ulkomaille saadaan estettyä, Kai Lintunen (kok.) perustelee.
Perussuomalaisista yhteensä 87 prosenttia on täysin tai jokseenkin samaa mieltä koulutuspaikkojen lisäämisestä.
Kaikkien ei tarvitse olla korkeakoulun käyneitä.
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Leena Meri katsoo, että Uudellamaalla tulee olla väestön kokoon suhteutettuna riittävä määrä korkeakoulupaikkoja.
– Toisaalta ammatilliseen koulutukseen tulee panostaa enemmän ja saada ammattikoulutuksen kunnianpalautus. Kaikkien ei tarvitse olla korkeakoulun käyneitä. Esimerkiksi sähköasentajat, putkiasentajat ja lähihoitajat tekevät arvokasta ja yhteiskunnan pyörimiseen kannalta tärkeää työtä, Meri sanoo.
– Kannatan Keski-Euroopan mallia, jossa yliopistoihin otetaan kaikki halukkaat ja huonoimmat karsitaan pois, jos eivät läpäise tenttejä, Juha Suoniemi (ps.) toteaa.
Suomen sosialidemokraattisen puolueen vastaajista myös 87 prosenttia on koulutuspaikkojen lisäämisen kannalla.
– Varhaiskasvatuksen osalta tarvitsemme myös monia muita toimia, jotta henkilöstöpulaan voidaan oikeasti puuttua, Ida-Susanna Pöllänen (sd.) huomauttaa.
Ruotsalaisen kansanpuolueen vastaajista 72 prosenttia lisäisi Uudenmaan korkeakoulupaikkoja.
– 60 prosenttia Suomesta ulkomaille opiskelemaan lähtevistä on Uudeltamaalta. Tämän vuoksi aloituspaikkoja on lisättävä merkittävästi seuraavalla hallituskaudella, Frida Sigfrids perustelee.
Suomen keskustan vastaajista 11 prosenttia on koulutuspaikkojen lisäämisestä jokseenkin erimieltä.
– Korkeakoulupaikkoja tarvitaan koko Suomessa. En näe erityisesti Uudellemaalle paikkojen lisäämisen tarvetta, varsinkin kun ikäluokat pienenevät, Antti Heikkilä (kesk.) vastaa.
Kristillisdemokraateilta tulee vahva tuki koulutuspaikkojen lisäämiselle. Tosin 14 prosenttia ehdokkaista vastaa, että ei osaa vastata.
– Koulupaikkoja lisää ja palkka vastaamaan koulutusta, Linda Hallikainen (kd.) sanoo.
Liberaalipuolueen vastaajista 64 prosenttia on täysin samaa mieltä koulutuspaikkojen lisäämisen tarpeesta.
– Korkeakoulupaikkoja pitäisi saada joka tapauksessa lisää, sillä Suomen koulutustaso on kääntynyt jopa laskuun. Emme ole enää korkean koulutuksen maa, ja se on huono kehityssuunta, Liberaalipuolueen Sanna Kurronen sanoo.
Liike Nytissä yhteensä 92 prosenttia vastaajista kannattaa koulutuspaikkojen lisäämistä.
– Uudellemaalle tulisi välittömästi lisätä korkeakoulupaikkoja, tämä samalla tarkoittaa myös lisäresurssointia koulutukseen, joka on erittäin tervetullutta. Koulutuspaikkojen lisääminen ei ole nopea ratkaisu henkilöstöpulaan, mutta tällä hetkellä korkeakouluun pääseminen hidastaa työllistymistä, koska opiskelijat odottavat useita vuosia ennen kuin saavat toivomansa koulutuspaikan, Mikko Björklund (liik.) vastaa.