Rantaraitin linjauksesta Nuottaniemessä nousi maanantain kaupunginvaltuustossa kipakka keskustelu, jonka aikana käytettiin parikymmentä puheenvuoroa ja repliikkiä. Asiaan onnistuttiin yhdistämään myös Berliinin muuri ja ihmisoikeudet.
Lopputulos on se, että toistaiseksi mikään ei muutu Nuottaniemessä.
Keskustelun taustalla oli Kristiina Mustakallion (kok.) ja 19 muun valtuutetun valtuustoaloite, jossa esitetään, että vuoden 1989 Nuottaniemi II -asemakaavaa muutetaan siten, että se rantaraitin osalta vastaisi nykyistä katuverkossa kulkevaa linjausta. Aloitteen tekijöiden mielestä nykyinen katulinjaus on toimiva, ja siirtämisen kustannukset olisivat suhteettoman suuret.
Samaan aikaan Juri Aaltonen (sd.) ja 17 muuta valtuutettua jättivät valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että ainakin Nuottaniemen länsiosasta laaditaan yksityiskohtainen suunnitelma siitä, miten raitti toteutetaan valmiiksi. Tämän pitäisi sisältää myös kustannusarvion ja aikataulun.
Aloitteen tekijä Aaltonen muistutti valtuutettuja, että Matinkylän alueen asukasmäärä on kasvanut ja rantaraitista on tullut koko ajan tärkeämpi ulkoilun ja virkistyksen kohde.
– Tarve toimivalle esteettömälle rantaraitille tulee vuosien saatossa vain kasvamaan, Aaltonen korosti.
Nuottaniemessä rantaraitti kulkee kuitenkin asemakaavan vastaisesti jyrkkään ylämäkeen ja autotielle.
– Rantaraitti on nyt Nuottaniemen länsiosassa liikuntarajoitteisille lähes kulkukelvoton. Tilanne on kestämätön ja Espoon arvojen vastainen, Aaltonen sanoi.
Aaltosen mukaan Nuottaniemestä kaavan hyväksymisen 1989 jälkeen asunnon ostaneet ovat huomioineet kaavan kauppaa tehdessään. Uuden talon rakentaneet ovat tienneet kaavasta ja kaavalla on ollut alentava vaikutus tontin ostohintaan.
Aaltonen teki toivomuksen, että rantaraitti toteutetaan ensisijaisesti vapaaehtoisin kaupoin voimassa olevan kaavan mukaisesti myös Nuottaniemen länsiosassa. Tätä ei kuitenkaan hyväksytty.
Asemakaavan vastainen tilanne Nuottaniemessä ärsytti kaikkein eniten Kari Uotilaa (vas.).
– Kaavan tavoitteena on rantoja pitkin kulkeva jalankulkureitti, Uotila painotti.
– On perusteltua jatkaa rantaraitin toteuttamista, kun se on maanomistuksellisesti mahdollista. Kaupunginhallituksen linjaus merkitsee, että rantaraitin toteuttaminen Nuottaniemessä loppuu ja sitä, että maanomistajia ei kohdella tasapuolisesti.
– Kun rantaraitti on 4 kilometriä pitkä ja nyt keskustellaan alle 500 metrin pätkästä, se ei estä kaikkia espoolaisia nauttimasta rantaraitista. Kaupunginhallituksen linjaus ei ole kohtuuton, koska asiaan voidaan palata myöhemmin, Antero Laukkanen (kd.) sanoi.
Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Henrik Vuornoksen (kok.) on kohtuutonta, että yksittäinen tontti nostetaan ajoittain tikun nokkaan.
– Esimerkiksi Soukan rannasta löytyy satoja metrejä rantaraittia, jossa se ei kulje rannassa.
– Kaupunginhallitus on ottanut sen kannan, että se suhtautuu kielteisesti tontin pakkolunastukseen tällä kohtaa.
– Priorisoidaan ne maa-alueet, joilla kaupunki on maanomistaja, Vuornos toivoi.
Vihreiden Risto Nevanlinna muistutti, että joissain tapauksissa yhteinen etu on asetettu yksityisen edun edelle. Näin on tehty Iirislahdessa ja Koukkuniemessä.
– Jos hylättäisiin rantaraitin kantava periaate, asettaisimme maanomistajat eriarvoiseen asemaan, koska maakauppoja ja lunastuksia on jo tehty, Nevanlinna sanoi.
Kokoomus puolusti kiivaasti maanomistajan oikeuksia.
– Nuottakallion kohdalla tehtiin pakkolunastus ja maanomistajille luvattiin, että se on tässä. Voitaisiinko ajatella, että 40 kilometriä riittäisi meille? Yksityisen omaisuuden saalistuksen täytyy nyt loppua, Tere Sammallahti sanoi.
Tästä Uotila provosoitui ja vertasi Nuottaniemen rantaan rakennettua aitaa Berliinin muuriin.
– Berliinin muuri murrettiin yli 30 vuotta sitten, mutta tämä on muuri joka ei murru. Yhden perheen etu ei voi mennä 300 000 espoolaisen edelle, Uotila sanoi.
Uotilan mielestä samalla kun kumarretaan yhdelle maanomistajalle, pyllistetään niille jotka ovat vapaaehtoisin kaupoin luovuttaneet tonttiaan rantaraittia varten.
Vuornos muistutti, että Nuottaniemessä on jo päätetty rantaraitin laajentamisesta, koska siellä aiotaan ulottaa raitti saareen.
Vihreiden Henna Partanen viilensi tunnelmaa muistuttamalla, että aloite ei ole loppusilaus rantaraitille. Aloitteella ei voi tehdä päätöksiä.
– Tämä tarkoittaa, että rantaraittia ei tällä kaudella rakenneta lunastusmenettelyn kautta, Partanen sanoi.
Maria Guzenina (sd.) sanoi antavansa suuren arvon omaisuuden suojalle, mutta myös sille, että maanomistajia kohdellaan tasapuolisesti.
– Kannatan maltillista lähestymistapaa tähän, eli että pitäydytään vapaaehtoisissa maakaupoissa ja priorisoidaan kaupungin omistajat maa-alueet, Guzenina muotoili.
Mervi Kataisen (kok.) mukaan rantaraittia voidaan kehittää edelleen ilman pakkolunastuksia.
– Paikoin rantaraitille kaipaisi opasteita kävelijöille ja pyöräilijöille. Se on helppo asia toteuttaa, Katainen sanoi.
Voimassa olevan Nuottaniemi II -asemakaavan selostuksessa todetaan tavoitteeksi alueen rantoja pitkin sijoitettava puistomainen jalankulun reitti. Koska asemakaavan toteuttaminen on kesken, Nuottaniemen etelärannalla rantaraitti kääntyy jyrkkään ylämäkeen ja yhdistyy katuverkkoon. Nuottakallio-kadulla sekä Nuottakujalla on ajoneuvoliikennettä.
Valtuustolle annettu vastaus valtuustoaloitteisiin on ristiriitainen. Vastauksessa todetaan ensin, että "rantaraitin toteuttamiselle rannan tuntumaan on edelleen yleinen ja kaupunkilaisten virkistäytymisen kannalta merkittävä tarve". Lisäksi todetaan, että "rantaraitin luonteeseen ei kuulu ajoneuvoliikenne. Rantaraitin tulee olla varattu jalankululle ja pyöräilylle."
Kaupunginhallitus halusi kuitenkin, että aloitevastauksessa otetaan kielteinen kanta asemakaavan toteuttamiseen lunastusmenettelyn kautta. Kaupunginhallituksen näkemyksen mukaan aloitevastauksiin kirjoitettiin, että "rantaraitin nykyinen linjaus täyttää yleisen virkistystarpeen toistaiseksi hyvin".
Lisäksi kaupunginhallitus halusi palauttaa mieliin, että virkistystarpeiden kasvavaan kysyntään alueella vastataan rakentamalla silta Lilla Blindsundiin. Valtuusto päätti syksyllä 2021 ottaa sillan kaupungin investointiohjelmaan.
Rannasta on Lilla Blindsundiin matkaa vain 20–30 metriä. Silta avaisi kaupungin omistaman saaren kaikkien käyttöön.
Kari Uotila teki valtuustossa palautusesityksen. Sen mukaan Espoossa olisi pidettävä voimassa se periaate, että rantaraitin tulee kulkea rannassa. Uotila painotti myös maanomistajien tasapuolista kohtelua ja hyväksyttyjen asemakaavojen noudattamista. Palautuksen puolesta äänesti 14 valtuutettua ja sitä vastusti 57 valtuutettua. 4 valtuutettua äänesti tyhjää.
Vuornoksen toivomusesitys Espoon omistamien maiden priorisoinnista rantaraitin rakentamisessa hyväksyttiin yksimielisesti.
Lue myös: Lukijalta | Rantaraitti kuuluu rantaan Nuottaniemessäkin
Rantaraitti sai kunniamaininnan Esteetön Suomi -kilpailussa vuonna 2019. Perustelujen mukaan Espoon rantaraitti on hyvä esimerkki pitkästä prosessista, jonka toteutuminen on vaatinut laajaa, eri organisaatioiden ja hallinnonalojen välistä yhteistyötä sekä hyvää asennetta kaikilta hankkeessa mukana olleilta tahoilta.
Rantaraitti luo yhdenvertaiset ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet kaikille käyttäjille ja mahdollistaa pääsyn nauttimaan upeista maisemista ja luontoelämyksistä. Rantaraitti toimii myös esimerkkinä siitä, kuinka esteettömyyteen liittyvät asiat voidaan huomioida luontevana osana projektia ja esteettömyys on luonut pohjan sille laatutasolle, jolla hanketta on viety eteenpäin.