Naisten osuus huhtikuun eduskuntavaalien ehdokkaista on 43 prosenttia, mikä on yhden prosenttiyksikön verran enemmän kuin vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.
Naisten osuus ehdokkaista on nyt suurempi kuin kertaakaan aiemmin. Eduskuntavaalien ehdokkaista enemmistö on aina ollut miehiä.
Nyt ehdokkaista miehiä on 1 385 ja naisia 1 039. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen Eduskuntavaalit-tilastoon.
– Naisten osuus eduskuntavaalien ehdokkaista kääntyi selvään kasvuun 1970-luvulla. Vuoden 1991 vaaleissa naisten osuus oli ensimmäistä kertaa yli 40 prosentin, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Minna Wallenius tiedotteessa.
Sen jälkeen osuus jäi pidemmäksi aikaa 40 prosentin rajan tuntumaan, kunnes on taas ylittänyt sen vuosina 2019 ja 2023.
Eduskuntapuolueiden ehdokkaista naisten osuus on pienin Liike Nytillä (reilu kolmannes) ja suurin vihreillä (noin 60 prosenttia). Vihreiden lisäksi SDP:llä ja vasemmistoliitolla on enemmän nais- kuin miesehdokkaita.
Kaikista puolueista naisehdokkaiden osuus on suurin feministisellä puolueella (noin 85 priosenttia) ja pienin kansalaisliitolla, jolla ei ole lainkaan naisehdokkaita. Kaikkien eduskuntapuolueiden ehdokkaista naisia on 47,5 prosenttia.
Puolueissa ja valitsijayhdistyksissä, joista ei valittu edustajia vuoden 2019 vaaleissa, naisten osuus ehdokkaista on noin 30 prosenttia..
Eduskuntapuolueista noin puolella naisehdokkaiden osuus kasvoi ja puolella väheni. Eniten naisten osuus kasvoi SDP:llä, liki 7 prosenttiyksikköä, ja väheni RKP:lla, yli 6 prosenttiyksikköä.