Taru Tujunen toivoo, että kampanjan loppukiri toisi demokratiaan hiukan juhlaa. Suomessa politiikan suuri ongelma on Tujusen mielestä se, että poliitikot eivät muuta vanhoja rakenteita, vaan vain tekevät uusia.
Taru Tujunen jätti kokoomuksen puoluesihteerin tehtävän lähes kymmenen vuotta sitten, mutta on edelleen kysytty politiikan kommentaattori.
Tänä vuonna Tujusta ei nähdä Lapin-matkan vuoksi vaalilähetyksissä, mutta hän on seurannut alkanutta eduskuntavaalikampanjointia tarkalla silmällä.
Päättyvä vaalikausi on ollut poikkeuksellinen koronapandemian ja Ukrainan sodan takia. Tujusen mukaan vaalien pääteemat ovat olleet odotetusti talous ja turvallisuus, mutta ne eivät ole tehneet kovin suuria eroja puolueiden välille, eivätkä nostaneet vaalikuumetta.
– Vaalikampanjat ovat toistaiseksi olleet konservatiivisia. Niin sanottuja mustia joutsenia eli yllättäviä pääteemoja ei ole noussut, Tujunen toteaa Länsiväylän sisarlehden Uusimaan haastattelussa.
Tujunen oli viimeviikkoisen MTV3:n puheenjohtajatentin jälkeisenä päivänä puhumassa korkeakoulutetulle konsulttijoukolle ja kysyi kuinka moni oli kyseisen tentin katsonut.
– Noin 50:stä yksi nosti kätensä. Toinen sanoi, että oli katsonut hetken alkua.
Esimerkki kertoo ainakin, että vaaliyleisöt ovat todella nopeasti pirstaloituneet. Vielä Tujusen puoluesihteeriuran alussa sanomalehdet ja Yle riittivät lähes koko kansan tavoittamiseen.
Mustia joutsenia ei ole noussut.
– Nyt massamedioita on enää kaksi – ulkomainonta ja Facebook, eivätkä näihinkään laitetut viestit näy läheskään kaikille, Tujunen arvioi.
Eduskuntavaaliehdokkaiden mahdollisuutta kampanjoida esimerkiksi kauppakeskuksissa tai FB:n paikalliskeskusteluryhmissä on rajoitettu, joten äänestäjien tavoittaminen ja voittaminen puolelleen on haastavaa.
Politiikka sinänsä ei Tujusen mielestä ole hävinnyt mihinkään, mutta se ei ole enää puolueiden etuoikeus.
– Nykyihmiset vaativat esimerkiksi kuluttajina yrityksiltä yhä enemmän vastuullisia tekoja. Kauramaidon osto on pieni teko, mutta se antaa tunteen, että vaikuttaa johonkin, Tujunen sanoo Uusimaalle.
Suomessa politiikan suuri ongelma on Tujusen mielestä se, että poliitikot eivät muuta vanhoja rakenteita, vaan vain tekevät uusia.
– Oppivelvollisuuden pidentämisestä ja sote-uudistuksesta ylpeillään, mutta samanlaisia päätöksiä tehtiin jo 1960-luvulla. Jos haluttaisiin oikeasti muutosta, niin koulutettaisiin niitä 50–60-vuotiaita työntekijöitä, joilla on suuria vaikeuksia jaksaa tai suoriutua töistään.
Työelämän murros on yksi Tujusen lempiaiheista. Hän näkee Suomen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden niin haastavana, ettei lainkaan ihmettele poliitikkojen karttavan aiheesta puhumista.
– Viimeaikaisten kriisien jälkeen pitää toki yrittää luoda toivoa, mutta suomalaisten vanheneminen on todellinen ongelma, jos haluamme pitää elintasoamme yllä, Tujunen sanoo.
Suomessa on tällä hetkellä ennätyksellinen työllisyysaste, mutta maassa tehtyjen työtuntien määrä on laskenut viimeisten 13 vuoden ajan.
– Meille syntyy vuosittain lapsia jo paljon vähemmän kuin on koulutuspaikkoja. Suomi on maahanmuuttajien silmissä 18. houkuttelevin EU-maa. Meillä on jo nyt paha työvoimapula ja suurten ikäluokkien hoidontarve vasta edessä, Tujunen luettelee.
Suomi on Tujusen mukaan näissä kysymyksissä huomattavasti muita Pohjoismaita syvemmässä suossa.
– Vain Japani harmaantuu nopeammin kuin Suomi.
Tujunen toivoo, että eduskuntavaalien loppukiri toisi peliin huomattavasti lisää säpinää. Se on jopa todennäköistä, sillä puoluetta ja ehdokasta etsivien liikkuvien äänestäjien määrän arvioidaan kasvaneen.
– Vaalien pitäisi olla demokratian juhlaa. Toivottavasti äänestysprosentti nousee yli 70:n, vaikka siltä ei ole vielä näyttänyt.