Perussuomalaisten, keskustan ja kokoomuksen ehdokkaat kannattavat isoista puoleista eniten kovia toimia jengirikollisuuden torjuntaan. SDP:ssä, vihreissä ja vasemmistossa korostuu myös jengitymisen ennaltaehkäisy.
Katujengirikollisuus ja sen kasvu Uudellamaalla on niin suuri uhka, että poliisien määrää on lisättävä.
Jokseenkin samaa mieltä tämän Länsiväylän vaalikoneen väittämän kanssa on 71 prosenttia vaalikoneeseen vastanneista keskustan ehdokkaista.
Monen mielestä poliisin pitäisi näkyä katukuvassa nykyistä enemmän. Lisäksi tarvitaan ennaltaehkäisyä ja yhteistyötä.
– Valitettavasti katuväkivalta ja jengiytyminen ovat tätä päivää monessa Uudenmaan kunnassa ja kaupungissa. Tähän ongelmaan pitää puuttua päättäväisesti nyt, ennen kuin on liian myöhäistä. Poliiseja tarvitaan, mutta tarvitaan myös erilaista ennaltaehkäisevää työtä, vastaa Antti Kaikkonen (kesk.), joka on väittämästä täysin samaa mieltä.
– Poliisien tulee jalkautua, Maritta Wasström (kesk,) huomauttaa.
– Poliisi tarvitsee lisää resursseja. Rangaistuksia on kovennettava, ja myös alaikäiset lapset ja heidän vanhempansa on saatettava vastuuseen. Jengiytyminen on suuri uhka turvallisuudelle ja siihen on puututtava monipuolisin keinoin, Riikka Pakarinen (kesk.) linjaa.
– Poliisien määrää on kaikkinensa lisättävä. Poliisi varmistaa sisäistä turvallisuutta. Syitä on monia, Tea Saarniala kirjoittaa.
– Kouluttamalla poliisit erityisesti nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjuntaan voidaan varmistaa sitä, että Suomeen ei tule Ruotsin kaltaista nuoriso- ja jengirikollisuutta, Samuel Sylf (kesk.) ehdottaa.
– Katuturvallisuus on järkkynyt. Yksi vaihtoehto on ratkaista asiaa poliisien määrällä, vaikka itse juurisyitä se ei korjaa, Matias Ollila (kesk) toteaa.
Löydä oma ehdokkaasi Länsiväylän vaalikoneesta
Kokoomus antaa tukea väittämälle. Jokseenkin samaa mieltä on 49 ja täysin samaa mieltä 43 prosenttia vastaajista.
– En usko, että ilmiön ehkäisy on poliisien määrästä kiinni vaan kytkeytyy pääosin ongelmanuorten vanhempiin. Suomalaiset vanhemmat pitää saada töihin, jotta perheisiin tulee rutiineja ja nuoret oppivat työnteon merkityksen. Se on paras tapa ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja jengiytymistä, Tere Sammallahti (kok.) sanoo.
– Katujengirikollisuus on vakava asia, johon tulee puuttua kovaa, mutta poliisien resurssitarpeissa on kysymys laajemmasta kokonaisuudesta, Henrik Vuornos (kok.) huomauttaa.
– Tarvitaan sekä pehmeitä että kovia keinoja. Nuorten rikollisuuteen on puututtava ensisijaisesti laittamalla kuntoon ennaltaehkäisevät tukipalvelut, lastensuojelu ja kotouttamispolitiikka, Sari Multala (kok.) toteaa ja muistuttaa, että poliisien määrä ei riitä tällä hetkellä kaikkien heille kuuluvien tehtävien hoitamiseen.
Löydä oma ehdokkaasi Länsiväylän vaalikoneesta
Poliisien määrän kasvattamisen lisäksi kokoomuslaiset muistuttavat ennaltaehkäisevien toimien tärkeydestä.
– Katujengirikollisuuden torjumiseksi tehokkain tapa vaikuttaa on ennaltaehkäisy. Nuorten rikoskierre tulee katkaista moniammatillisella yhteistyöllä ja tuella. Rikoksia tehneet nuoret on saatava mukaan yhteiskuntaan, ei syrjäytymään, Susanne Päivärinta (kok.) toteaa.
Sture Fjäder (kok.) haluaa nostaa poliisien määrän pohjoismaiselle tasolle. Hän katsoo, että poliiseja tarvittaisiin lisää 1 000.
– Kiinnijäämisen riskin kasvattaminen on myös yksi parhaista keinoista ennaltaehkäistä rikollisuutta, Mervi Katainen (kok.) huomauttaa.
– Suomella on vielä mahdollisuus estää katujengi-ilmiön leviäminen lisäämällä poliisien määrää ja toimivaltuuksia, Kai Lintunen (kok.) sanoo.
Löydä oma ehdokkaasi Länsiväylän vaalikoneesta
Perussuomalaisista 97 prosenttia kannattaa poliisien määrän lisäämistä. Avoimissa vastaukissa monet haluaisivat myös kasvattaa poliisien toimivaltuuksia.
Poliisi voisi tehostaa toimintaansa lopettamalla esimerkiksi päihteidenkäyttäjien jahtaamisen.
– Poliisien määrän lisäksi on tärkeää, että valtio ryhtyy karkottamaan ulkomaalaisia rikollisia ja maahanmuuton määrä kitketään minimiin, Jiri Keronen toteaa.
– Poliisien määrän lisäämisen lisäksi vakaviin väkivalta- ja seksuaalirikoksiin syyllistyneille ulkomaalaisille tulee luoda karkotusautomaatti, jolla asetetaan rikollisille pysyvä maahantulokielto ja perutaan Suomen kansalaisuus, Henna Kajava kirjoittaa.
– Olisin valmis laskemaan rikosoikeudellisen vastuuikärajan esimerkiksi 14 vuoteen, muun muassa Tanja Aidanjuuri (ps.) kirjoittaa. Lisäksi hän ehdottaa, että rikolliseen toimintaan osallistuneet maahanmuuttajat tulee myös olla mahdollista poistaa maasta viimeistään vankeusrangaistuksen suorittamisen jälkeen.
Löydä oma ehdokkaasi Länsiväylän vaalikoneesta
Kristillisdemokraateista 83 prosenttia suhtautuu positiivisesti poliisien määrän lisäämiseen.
Kristiina Drotár (kd.) on kuitenkin täysin eri mieltä.
– Investoisin mieluummin kouluihin, varhaiseen tukeen ja nuorten monipuoliseen harrastamiseen. Ennaltaehkäisy on paras keino pitää hyvää huolta nuoristamme. Koulussa saattaa olla lapsen ja nuoren ainoa turvallinen aikuinen. Urheiluseura mieluummin kuin muu jengi, Drotár vastaa.
– Tarvitaan hyvät arvot ja periaatteet kotona ja koulussa, koko kylä kasvattaa periaate käyttöön, huomauttaa Jouko Jääskeläinen (kd.) joka on väittämästä jokseenkin samaa mieltä.
Lisääntyneestä valvonnasta ei olisi haittaa, muotoillaan puolestaan Liike Nytin vastauksissa. Poliisien määrän kasvattamisen lisäksi tarvitaan ennaltaehkäiseviä toimia ja kovempia rangaistuksia.
– Suomi on jo Ruotsin tiellä. Ongelmaan tulee puuttua vahvasti, jotta uhka saadaan poistettua. Poliisin resurssit ei yksin riitä vaan tarvitaan yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, Sami Ragnell analysoi.
– Poliisien resursseja tulee kasvattaa niin, että yleinen turvallisuus säilyy ja rikokset pystyttää selvittämään nopeasti ja huolellisesti. Tällä hetkellä on poliiseilla on selkeä resurssipula, mutta tämä ei heijastu ainoastaan jengirikollisuuden lisääntymisen muodossa, joka on paljon monimutkaisempi ongelma kuin poliisien puutteelliset resurssit, Mikko Björklund (liik.) sanoo.
Poliisien määrärahat ovat huomattavasti pienemmät kuin muissa pohjoismaissa. Tämä on pelkkä säästötoimenpide, eikä perustu yhteiskunnan tilaan, Hanna Mäkiaho (liik.) muistuttaa.
– Määrä-rahoja katu- ja jengirikollisuuden ehkäisyyn lisättävä ja tuomioita kovennettava, Mika Lahdelma (liik.) sanoo.
Löydä oma ehdokkaasi Länsiväylän vaalikoneesta
Demareiden avoimissa vastauksissa muistutetaan, että poliisien lisääminen ei ole ainoa ratkaisu, vaikka jokseenkin samaa mieltä vaalikoneen väitteen kanssa on 64 prosenttia SDP:n vastaajista.
Osa muistuttaa, että katujengirikollisuuden lisäksi poliisia työllistää lähisuhdeväkivalta ja päihteisiin liittyvät rikokset. Demarit korostavat, että on tärkeää puuttua jengiytymisen juurisyihin.
– Pelkkä poliisien määrän lisääminen ei ole tässä koko ratkaisu. Tarvitaan peruskoulun vahvistamista. Kaikkien lasten pitää oppia suomea, perheiden ja lasten pitää saada tukea, jos elämänhallinta ei ole kunnossa, Maria Guzenina (sd.) muistuttaa.
– Poliisien määrää on lisättävä kaikkien uhkien varalta. Nuorten rikollisuus ei ole suuri uhka. Jokaiselle nuorelle on saatava opiskelu- tai työpaikka sekä mielekäs harrastus. Jos pehmeät keinot eivät riitä, tuomiota pitää koventaa, Abdi Faysal (sd.) sanoo.
– Poliisiresursseja on lisättävä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takaamiseksi, Elina Kokko (sd.) kiteyttää.
– Poliisien määrää toki on lisättävä, sillä arjen turvallisuudesta on huolehdittava. Ensisijaisesti kuitenkin on puututtava ongelman juurisyihin ja löydettävä niihin ratkaisuja Sini Felipe toteaa.
– Poliisien läsnäolo julkisilla paikoilla, ja heidän keskustelunsa nuorten kanssa eri yhteyksissä rauhoittavat omalta osaltaan arkea. Nuorten on saatava vahvistettua itsetuntoa muuten kuin hakemalla huomioita jengeistä ja siksi nuorille on mahdollistettava vähintään yksi harrastus, Johanna Värmälä sanoo.
– Lastensuojelussa työskennelleenä tiedän, että rikollisen kierteen katkaiseminen on vaikeaa. Ensisijaisesti meidän on pystyttävä puuttumaan jengiytymisen juurisyihin: nuorten syrjäytymiseen, näköalattomuuteen ja yhteiskunnan eriytymiseen. Jengiytymisen taustalla on tunnistettu erityisesti yksi yhdistävä tekijä, koulunkäynnin haasteet. Tulevalla hallituskaudella onkin ensisijaisen tärkeää, ettei koulutuksesta leikata, Helena Marttila (sd.) sanoo.
Löydä oma ehdokkaasi Länsiväylän vaalikoneesta
Myös vihreissä näkemykset jakaantuvat voimakkaasti. 42 prosenttia vastaajista on jokseenkin samaa mieltä poliisien lisäämisestä ja 35 prosenttia jokseenkin eri mieltä.
– Rikosten selvittäminen ja seuraamusten nopeus on tärkeää, jotta nuorille on selvää, ettei rikos kannata, Henna Partanen sanoo.
– Ongelmaa ei voida ratkaista vain poliisien määrää lisäämällä, vaan mukaan tarvitaan myös esimerkiksi sosiaalihuollon asiantuntemusta, Markus Myllyniemi (vihr.) toteaa.
Peppi Seppälän mielestä rikollisuuden lisääntyminen on merkki yhteiskunnan epäonnistumisesta.
– Jengiytyminen ei ole maahanmuuttokysymys, vaikka siten asiaa pyritään välillä käsittelemään, vaan huono-osaisuus ja syrjäytyminen ovat sen juurisyitä, jotka koskevat kaikkia Suomessa asuvia. Siksi tärkeintä on panostaa niin sosiaalipalveluihin, kotouttamiseen kuin koulutukseenkin, eikä poliisien määrän lisäämiseen, Seppälä toteaa.
Noora Koponen (vihr.) muistuttaa, että poliisien resursseista on leikattu jo vuosien ajan ja on välttämätöntä, että poliisien resurssia kasvatetaan. – Katujengirikollisuuden taustoja tulee ratkoa myös muilla kuin poliisien resursseilla, kuten mielenterveys- ja päihdepalveluita lisäämällä, osattomuutta ja köyhyyttä vähentämällä sekä perheiden tukeen panostamalla, Noora Koponen vastaa.
– Laittaisin lisää resursseja ensisijaisesti ennaltaehkäisevään nuoriso- ja sosiaalityöhön sekä rikosten tehokkaaseen selvittämiseen, Tiina Elo (vihr.) sanoo.
Löydä oma ehdokkaasi Länsiväylän vaalikoneesta
Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen vastaajista 17 prosenttia ei osannut ilmaista kantaansa väittämään. 52 prosenttia vastaajista olisi valmis lisäämään poliiseja.
– Poliisin läsnäolo koko Uudellamaalla on turvattava ja pienemmät poliisiasemat tulee säilyttää, Otto Andersson (r.) sanoo.
– Poliisin määrärahoja olisi muutenkin lisättävä. Esim. erilaisten rikosten tutkiminen kestää suhteettoman kauan, joka saattaa nakertaa kansalaisten oikeusturvaa, Nina af Hällström (r.) huomauttaa.
– Poliisien määrää voi toki lisätä, mutta sen ei tulisi olla ensisijainen tapa vähentää katujengirikollisuutta. Meidän pitää lisätä niitä ennaltaehkäiseviä toimia, jotka estävät nuorten syrjäytymistä ja siten väkivaltaisuutta ja jengiytymistä, Julia Ståhle (r.) sanoo.
– Pelote kiinni jäämisestä ehkäisee tutkitusti rikollisuutta. Riittävä poliisien määrä on siinä ratkaiseva, Karin Cederlöf (r.) vastaa.
Löydä oma ehdokkaasi Länsiväylän vaalikoneesta
Vasemmistoliitossa näkemykset poliisien määrän lisäämisestä jakautuvat vahvasti. Jokseenkin samaa mieltä on 23 prosenttia ja saman verran (23 %) on asiasta täysin eri mieltä. Jokseenkin eri mieltä on 40 prosenttia vastaajista. 13 prosenttia ei osannut vastata.
– Nuoret tarvitsevat aikuisten ohjausta, eivät rangaistuksia. Nuorten tekemät rikokset ja nuorten väkivaltaisuus ovat merkkejä aikuisten epäonnistumisesta heidän tukemisessaan. Nuorisorikollisuuteen on puututtava moniammatillisella yhteistyöllä. Resursseja tulee kohdentaa erityisesti esimerkiksi mielenterveyspalveluihin ja nuorisotyöhön, Elina Rodrigues (vas.) toteaa.
Löydä oma ehdokkaasi Länsiväylän vaalikoneesta
Valta kuuluu kansalle -puolueessa 90 prosenttia vastaajista katsoo, että poliiseja tarvitaan lisää.
Maahanmuuttajien katujengit on laitettava välittömästi kuriin ja tarvittavalla voimalla, Pekka Airaksinen sanoo.
Vapauden liitto -puolueen vastaajista 89 prosenttia on poliisien määrän lisäämisen kannalla.
– On syytä puuttua myös juurisyihin, mistä katujengirikollisuus kumpuaa, Cia Grönberg muistuttaa.
– Poliisi voisi tehostaa toimintaansa lopettamalla esimerkiksi päihteidenkäyttäjien jahtaamisen, Liberaalipuolueen Tero Pohjasniemi sanoo.