Perussuomalaisten entinen puheenjohtaja joutui väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi Korson markkinoilla keväällä 2019. Hän seuraa mielenkiinnolla, tutkitaanko Ben Zyskowiczin pahoinpitelyä viharikoksena.
Perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Timo Soini on seurannut ihmetellen kansanedustaja Ben Zyskowicziin (kok.) kohdistunutta väkivaltaista hyökkäystä. Soinilla on kokemusta vastaavasta keväältä 2019. Tuolloin Soini oli puhumassa ulkoministerinä Vantaan Korson maalaismarkkinoilla, kun kajahti.
– Kaveri tuli täyttämänsä täyden vichypullon kanssa taakseni ja löi. Olin neljä vuotta sitten niin onnekas, että mukana oli turvamies Juha Jokiranta. Jokiranta seisoi viistosti takanani, tuli väliin, isku osui häneen ja hän loukkaantui.
– Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen esitti Jokirannalle poliisin kultaista ansiomerkkiä, jonka sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) myönsi. Tämä oli minulle tärkeää, sillä mies pani itsensä alttiiksi turvatessaan minua. Olen kiitollinen, Soini sanoo.
Lyöjä taltutettiin välittömästi tilanteen jälkeen.
– Tuskin olisin siihen kuollut, mutta jos iso kaveri osuu siltä etäisyydeltä, olisi siinä voinut kalkit pöllytä aika pahasti sen jälkeen, Soini sanoo.
Soinin ja Zyskowiczin tapauksissa erottava tekijä on, että Soinin kimppuun käynyt mies oli tekohetkellä päihtynyt. Hän kiisti teot oikeudessa. Oikeutta tämä kiistäminen ei vakuuttanut: mies sai seitsemän kuukautta ehdollista vankeutta.
Zyskowiczin päälle käynyt 38-vuotias mies oli puolestaan liikkeellä selvinpäin. Häntä voi odottaa pidempi tuomio uhkailun vakavuudesta johtuen. Mies ilmoitti muun muassa työntävänsä hänet metron alle, kun metro oli lähdössä asemalta.
Lisäksi mies kertoi vihaavansa juutalaisia. Ben Zyskowicz on juutalainen. Natsit tappoivat Auschwitz-Birkenaun keskitysleirillä arviolta 960 000 juutalaista.
On tietenkin aivan käsittämätöntä tehdä noin. Tämä ei ole myöskään mikään yksittäistapaus enää.
Timo Soini Ben Zyskowicziin kohdistuneesta pahoinpitelystä.
– On tietenkin aivan käsittämätöntä tehdä noin. Tämä ei ole myöskään mikään yksittäistapaus enää. Itse sain olla katolilaisuuteni vuoksi aika rauhassa. Välillä tuli veistelyä paavin palleista, mutta ajattelin että se kertoo enemmän sanojasta kuin minusta. Ministeri Heikki Ritavuoren surmasta on sata vuotta. Sitä vähän pelkää, että mitä nyt tapahtuu, Soini huokaa.
Soini sanoo odottavansa mielenkiinnolla, minkälainen tapauksesta käytävä oikeudenkäynti on. Soinin tapauksessa lyöjä oli pukeutunut Soldiers of Odin -ryhmän takkiin.
– Uudessa tapauksessa on ollut kuitenkin koventavana tekijänä myös juutalaisviha, ja silloin puhutaan nähdäkseni viharikoksesta. Meni minunkin tapauksessani aika kauan, ennen kuin ne käräjät saatiin aikaiseksi. Minun ei olisi ollut siellä pakko olla, mutta halusin mennä.
Timo Soini oli mukana perustamassa perussuomalaisia 1990-luvun lopussa. Yksi keskeinen ajatus oli saada tavallisen kansan ääni kuuluville. Hiljalleen ääntä alkoi kuulua sellaisista kansanjoukoista, jotka eivät välttämättä sitä olleet aiemmin esiin saaneet.
Nyt voi ajatella, että kriittinen ääni ja herrojen moittiminen on läikkynyt yli.
– Kyllä. Kun halusin kansan äänen kuuluville, niin en tarkoittanut ihan tätä.
Soini sanoo olevansa tavallaan huojentunutkin siitä, ettei ole enää näkyvässä poliittisessa asemassa.
– Vuosikymmenien ajan sain tasaisesti kehuja ja haukkuja. Räävittömyyden aste on pahentunut koko ajan. Onneksi olen saanut aika rauhassa neljä vuotta. Sillä tavalla aina huomaa, että kun on vähän enemmän julkisuudessa, aina tulee jollain asteella sontaa. Jos sanoo vinoon jollekin porukalle, jonkinlainen reaktio tulee aina vastaan.
Soini näkee kehityksen tapahtuneen vaiheittain.
– Ensin oli ihmisiä, jotka soittivat suutaan nimimerkkien takaa netissä. Sitten ne alkoivat tehdä samaa omilla nimillään. Nämä ihmiset, jotka kokivat tarvetta soittaa suutaan, huomasivat etteivät ole yksin. Toiminta verkostoitui ja linkittyi ja muuttui ajan myötä vakavaksi. Jämsänkoskella tapahtunut vasarointitapaus on osa tätä samaa touhua, vakavimmissa tapauksissa on jotain ihan selkeitä yhtäläisyyksiä, Soini sanoo.
Jämsänkosken vasarointitapauksella viitataan tapaukseen, jossa pitkäaikainen perussuomalaisten aktiivi Pekka Kataja pahoinpideltiin vasaralla omassa asunnossaan. Tapauksen on epäilty liittyvän puolueen jäsentenvälisiin. Vaasan hovioikeus tuomitsi tammikuussa tapahtumaan liittyen vuonna 1979 syntyneen miehen kuudeksi vuodeksi vankeuteen ja tuntuviin korvauksiin.
– On silti hyvä muistaa, että perussuomalaiset ei ole kuitenkaan mikään radikaali toimija. Radikaalit löytyvät näistä pienemmistä ryhmistä, joita tuntuu puskevan koko ajan lisää, ja niiden kanssa pitää olla tarkkana, Soini huomioi.
Entinen puoluejohtaja on huolissaan siitä, millaisen kuvan tällaiset tapahtumat jättävät uusille tulokkaille.
– Uusista olen huolissani. He ovat idealisteja kuten minäkin olin, innoissaan ja odottavat päästä töihin. Mulle tuli viime lauantaina 44 vuotta täynnä siitä, kun liityin SMP:hen. Nuori ihminen on tosissaan ja vilpitön. Kyllä se latistaa, kun tulee tällaista, vieläpä että käydään päälle. Vaaliautoja tuhotaan, uhkaillaan nimettömästi mutta sitten kun käydään kiinni, voi käydä todella huonosti, Soini huokaa.
Kansan syvät rivit ovat tulleet pintaan, ja viemäristä nousee tavaraa päinvastaiseen suuntaan kuin yleensä. Paha olo heijastuu sieltä täältä. Tämän Soinin puhelinhaastattelun jälkeen on uutisoitu kansanedustaja Joonas Köntän (kesk.) tulleen tönityksi vaalitilaisuudessaan Jyväskylän keskustassa.
– Mikä meitä vaivaa? Nämä eivät ole enää yksittäistapauksia. On vihaa ja katkeruutta. Ihmisillä on valtavan paha olo, ja on porukkaa joka näköjään on valmis Suomessakin ihan mihin tahansa.
– Tässä on kaiken kaikkiaan sellainen haaste, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan paljon oikeanlaisia ratkaisuja. Yhtenä esimerkkinä mielenterveystyö: onko siihen riittävästi rahaa? Myös poliitikkojen pitää olla hyvin tarkkana sen suhteen, millaisia päätöksiä tehdään vaikka seuraavalla vaalikaudella. Pahimmassa tapauksessa tästä tulee sellainen ilmiö, joka leviää ihan käsiin, Soini varoittaa.