Helsingin seudun joukkoliikenteen lippuhintauudistus ratkaistiin tiistaina hyvin pienellä joukolla ainakin, jos ajatellaan, kuinka suuresta muutoksesta olisi ollut kyse.
HSL:n hallitus hylkäsi esityksen tasahinnoitteluun siirtymisestä äänin 8–6. Äänestyksessä jäsenkuntien ja eri puolueiden edustajien kannat hajaantuivat.
Lue myös:
Tasahinnoittelu olisi merkinnyt sitä, että HSL:n lippujen hinnat olisivat olleet samat riippumatta matkasta.
Lyhyt raitiovaunumatka Helsingissä olisi taittunut samalla lipunhinnalla kuin esimerkiksi junamatka Keravalta tai Siuntiosta Helsinkiin.
Lue myös:
Esityksen mukaan järjestelmä olisi otettu käyttöön ensi vuonna, ja se olisi ollut mullistava asia lippuhinnoittelussa. Nykyinen ABCD-vyöhykkeisiin perustuva malli otettiin käyttöön vasta neljä vuotta sitten.
Tasahinnoittelu olisi nostanut lipunhintoja HSL:n alueen sisävyöhykkeillä, kun taas hinnat ulompana, erityisesti ABCD-vyöhykkeellä, olisivat laskeneet reippaasti.
Uudistuksessa tutkittiin alun perin seitsemää eri mallia, joista tasamalli päättyi ehdotukseksi HSL:n hallitukselle.
HSL:n hallituksessa yhtenäisimmin äänestivät helsinkiläiset jäsenet, joista kuusi vastusti tasamallin siirtymistä ja vain yksi kannatti sitä.
Vihreiden HSL:n hallitusedustajista kaksi oli tasamallin kannalla. Ruodusta poikkesi vain helsinkiläinen Pekka Sauri, joka vastusti tasamalliin siirtymistä.
Espoon HSL-hallitusedustajista kaksi oli tasamallin kannalla. Kokoomuksen Mia Laiho vastusti tasahinnoittelua.
Kokoomuksen HSL-edustajista tasamalliehdotusta vastaan äänestivät kaikki paitsi kirkkonummelainen Saara Brax, joka viiden muun edustajan kanssa jätti hallituksen päätökseen eriävän mielipiteen.
Brax on hallituksessa ainut varsinainen edustaja kehyskunnista. Keravalla ja Tuusulalla on varajäsenpaikka: Sipoolla, Siuntiolla ja Kauniaisella on asiantuntijaedustaja ilman äänioikeutta.
Lue myös:
Espoo ei viime syksynä halunnut muodostaa kantaansa hinnoittelumalliin. Espoo totesi lausunnossaan, ettei uudesta hinnoittelumallista voida päättää yksinään vaan samalla pitäisi ottaa laajemmin kantaa HSL:n talouteen.
Espoo haluaisi hinnoittelumallin, jossa sen kuntaosuus laskisi tavoitteen mukaiseen 50 prosenttiin. Kuluvalla kaudella Espoon kuntaosuus on noin 68 prosenttia.
Syy korkeaan kuntaosuuteen löytyy viime vuosien suurista investoinnista, kuten länsimetrosta ja raidejokerista.
Lue myös:
Espoossa on kuitenkin vuosia vaadittu kaikkien metroasemien ja Espoon keskuksen saamista samalle vyöhykkeelle. Nyt esimerkiksi Espoonlahti, Kivenlahti ja Espoon keskus jäävät edelleen C-vyöhykkeelle.
Lue myös:
Espoo pitää yhä HSL:n uusia vyöhykkeitä epäoikeudenmukaisina ja vaatii pikaista muutosta
Kirkkonummi on koko ajan suhtautunut nihkeästi tasamalliin. Kunnanhallituksen mielestä mallissa olisi hyviäkin puolia, mutta taloudellisesti Kirkkonummi on pitänyt sitä omalta kannaltaan mahdottomana.
Kirkkonummi maksaa HSL joukkoliikenteestä vuosittain runsaat 7 miljoonaa euroa. Kunta on arvioinut, että tasamalli toisi kunnalle lisäkustannusta noin 2,5 miljoonaa euroa vuosittain.
Kirkkonummen kunnanhallitus arvosteli lausunnossa viime kuussa sitä, että lippuhintajärjestelmä päätetään vain HSL:n hallituksessa eikä laajemmassa yhtymäkokouksessa.