Veikko Meron mukaan suuret isännöintiketjut teettävät taloyhtiöissä tarpeettoman suuria korjaushankkeita. Hänen mukaansa on erittäin harvinaista, että massiivisille purkutoimille on tarvetta.
Veikko Mero on toiminut 35 vuotta Järvenpäässä isännöinti- ja tilitoimistopalveluja tuottavana yrittäjänä. Kun hän aloitti Järvenpään Postikadulla, kaupungissa asui noin 20 000 asukasta. Hänen aikanaan väkimäärä on tuplaantunut ja vähän ylikin. Mero on nähnyt kuinka kaupunki kasvaa ja muuttuu.
Isännöitsijänä Mero tekee tiivistä yhteistyötä taloyhtiöiden hallitusten kanssa, joiden tehtävänä on vastata taloyhtiöiden korjaushankkeista.
Hänen huomionsa mukaan epävakaa taloustilanne on aiheuttanut sen, että pankit kyselevät entistä tarkemmin taloyhtiöiden taloustietoja, ennen kuin suostuvat myöntämään lainaa remontteihin.
– Selvästi tällä hetkellä kysellään tarkemmin taloyhtiön taloustietoja. Ennen riitti, että laitettiin tilinpäätöskopio ja aina sai lainaa, oli se millainen tahansa. Nyt kysellään jopa omistuspohjasta ja sijoittajista, Mero kertoo Länsiväylän sisarlehti Keski-Uusimaalle.
Mero on myös kuullut tilanteista, joissa pankki ei ole suostunut rahoittamaan korjaushankkeita, joissa ehdotetut lainasummat ovat kohonneet liian korkeiksi.
– Tiedän, että isot isännöintiketjut tekevät yhteistyötä suunnittelutoimistojen kanssa, jotka suunnittelevat niin isoja korjaushankkeita, että kustannukset neliötä kohti saattavat olla jopa suuremmat kuin asunnon myyntiarvo. Monesti suunnitelmaan kuuluu purkaa kaikki pois ja tehdä uusiksi juurikaan miettimättä, mitä muita vaihtoehtoja olisi korjata ja miten paljon syntyy kustannuksia, Mero harmittelee K-U:n haastattelussa.
Hän haluaa muistuttaa, että aina ei ole tarpeen purkaa ja tehdä kaikkea uudelleen, jolloin puhutaan niin kutsutusta linjasaneerauksesta.
– Näen punaista, kun kuulen sanan linjasaneeraus. On erittäin harvinaista, että sellaista tarvitsee tehdä. Siinä puretaan kaikki viemäri- ja vesijohtolinjat ja samalla kylpyhuoneet ja keittiöt kokonaan. Monesti taloyhtiöiden asukkaat itse pikkuhiljaa remontoivat kylpyhuoneita ja keittiöitä, jotka nekin joudutaan purkamaan. Silloin asukkaat joutuvat maksamaan samat korjaukset kahteen kertaan. Se on mielestäni järjetöntä.
Mero tietää, että korjauksia voi monissa tapauksissa tehdä osakorjauksina, mutta se vaatii suunnittelijalta osaamista ja ammattitaitoa. Esimerkiksi vuotava vesijohto tai viemärijohto voidaan hänen kokemuksensa mukaan korjata pienemmilläkin kustannuksilla.
– Me olemme tehneet esimerkiksi vesijohtopuolella uudet linjat vanhojen rinnalle siten, että vanhat putket jäävät koteloihin paikoilleen. Ne eivät haittaa elämistä, kun nätit kotelot ovat siellä jossakin kylpyhuoneen seinällä näkyvissä. Näin ei tarvitse rikkoa kylpyhuoneita eikä keittiöitä, eikä kenenkään tarvitse muuttaa remontin ajaksi pois. Tällä tyylillä putkiremontti maksaa noin 250–300 euroa neliötä kohti.
Merolla on edullinen ratkaisu myös viemärin korjaukseen. Viemärin pystyy hänen mukaansa pinnoittamaan epoksisukalla, jolloin kustannus on noin 100 euroa neliötä kohti.
– Yhteensä noin 300 eurolla per neliö on tehty viemäri- ja putkiremontti osakorjauksena. Isommat suunnittelutoimistot eivät mielellään lähde tälle linjalle, sillä he haluavat, että tehdään varmuuden vuoksi jopa sähköt ja tietoliikennelinjatkin uudelleen, jolloin kulut voivat olla jopa 2 000 euroa neliötä kohti. Isännöintitoimisto saattaa ottaa jopa kolmesta neljään prosenttia urakan hinnasta hallinnointikuluina.
– Näin toimitaan, koska tavoitellaan taloudellisia hyötyjä. Huoneiston täytyy olla todella huonossa kunnossa, jotta on halvempaa purkaa ja tehdä uutta kuin korjata.
– Hallituksen jäsenet eivät usein ole ammattilaisia. Ihmiset eivät aina edes ymmärrä, mistä on kysymys, kun tehdään isoja päätöksiä taloyhtiön hallituksen kokouksissa. He eivät välttämättä uskalla ottaa kantaa tai kysyä tyhmiä kysymyksiä.
Jos haluaa varmistaa, että korjaushankkeet ovat järkevissä mittasuhteissa, Meron mukaan kannattaa valita urakan suunnittelija huolellisesti. Lisäksi suunnittelu kannattaa hänen mielestään aloittaa budjetti edellä.
– Suunnittelijan tulee ymmärtää tilaajan tarpeet ja varmistaa, että kustannukset pysyvät käsissä. Hallitus on avainroolissa valitsemassa oikean isännöitsijän ja oikean suunnittelijan. Kannattaa myös aina kysyä toinen mielipide toiselta suunnittelijalta ja puolueettomalta konsultilta.
Tämä juttu on julkaistu aiemmin Keski-Uusimaassa.