Missä olimme: Bistro Makoisa, Magneettikatu 3, Yleisvaikutelma: 5/5 haarukkaa, Palvelu: 5/5 haarukkaa, Ruoka: 4,5/5 haarukkaa, Vierailun lopputulos: 4,5/5 haarukkaa
Teksti: Merja Naumanen
Kuvat: Marko Björs
Olimme saaneet Saunalahdessa sijaitsevasta Bistro Makoisasta useita vinkkejä lukijoilta, ja myös ravintolan henkilökunta oli toivottanut meidät tervetulleiksi vierailulle.
Ravintola sijaitsee kerrostalon kivijalassa, ja myös vieraspaikkakuntalaisen on helppo huomata isot ikkunat ja logot ikkunoissa. Vastaanotto oli sydämellisen iloista, ja ravintolaan oli helppo tulla. Oman säväyksen asiakaspalveluun tuo aina omistajan läsnäolo paikan päällä.
Olimme ajoissa liikenteessä illallisen suhteen, joten muita asiakkaita ei vielä juurikaan ollut.
Ravintola on viihtyisä, tunnelmallinen ja tyylikäs. Tunnelmallisuutta paikkaan luovat punajuuren värinen seinä, marmoripöydät ja vintage-kaapisto.
Wc-tilat ovat todella tyylikkäät, ja kaikkialla on siistiä.
Ravintolan ruokalista – joka on tämän lehden ilmestyessä vaihtunut seuraavaan – oli selkeä, sopivan monipuolinen ja huomioi vaihtuvat kaudet sekä pysyvät klassikot.
Bistro Makoisa valmistaa mahdollisimman paljon itse keittiössä, mikä vaikuttaa hyvälle.
Alkuruoiksi valitsimme grillatun mustekalan (15 e) sekä sitruunarisoton (9 e). Molempia annoksia sai alku- ja pääruokakokoisina.
Grillattu mustekala, Merjan suosikki, on ravintoloiden listalla melko harvoin, joten oli mielenkiintoista nähdä ja maistaa, millä tavalla se olisi täällä valmistettu. Annos sisälsi grillatun mustekalan lisäksi aiolia, yrttejä, uunipaahdettua tomaattia ja rapeaa leipää.
Pisaraakaan ei jäänyt lautaselle.
Mustekala ei sinällään maistunut grillatulle, mutta oli erittäin pehmeää. Annoksessa oli ehkä liikaa makuja sekoittamassa itse päätuotetta.
Rapeissa leivissä oli sekä tummaa että vaaleaa leipää lastuina; vaalea leipä olisi pelkästään riittänyt, ja uunipaahdettu tomaatti oli liian dominoiva annoksessa.
Risotto lienee yksi haastavimmista annoksista valmistaa ravintolassa. Sitruunarisoton maku oli oikein hyvä, mutta koostumus liian paksu ja kiinteä, ei valuva, kuten risoton pitäisi olla.
Alkuruokien kanssa tarjottu leipä oli erinomaista ja tuoretta.
Olimme miettineet, että olisi ollut mielenkiintoista tilata myös listan paahdettu parsakaali, mausteista kikhernettä ja aioli, mutta kaikkea ei jaksa maistaa. Henkilökunta kuuli keskustelumme ja toi keittiön tervehdyksenä kyseisen annoksen. Tämä oli oikein kekseliäs, kiva ja kaunis annos.
Kaikki lautaset olivat kauniita ja erilaisia ja kuulimme, että ne on hankittu kierrätyskeskuksesta. Hienoa ja upeaa astioiden uudelleenkäyttöä!
Pääruoka oli molempien helppo valita.
Markolle tietenkin pippuripihvi (29 e) ja Merjalle turskaa, perunamuhennosta ja valkoviinivoikastiketta (28 e).
Pääruokien makumaailma oli kerta kaikkiaan upea!
Mikä ilo syödä hyvistä raaka-aineista hienosti valmistettua ruokaa, joka on kauniisti esillä ja kuumaa.
Turska oli täydellisen kypsää ja mehevää, perunamuhennos erinomaisen maukasta ja kastike kruunasi annoksen. Annokseen antoivat kivasti rapeutta uppopaistetut yrtit ja kaprikset.
Pisaraakaan annoksesta ei jäänyt jäljelle lautaselle.
Markon pippuripihvi oli kuin minkä tahansa huippuravintolan valmistama. Kaikki maut ja mausteet olivat balanssissa. Pihvin kypsyys oli täydellinen, paahdettu peruna sopi annokseen erinomaisesti ja kastikkeessa oli juuri oikea pippurinen maku. Annos oli täyttävä, näyttävä ja maittava.
Jälkiruokaa ei olisi jaksanut enää maistaa, mutta jos listalla on créme brulee, onhan se testattava. Toiseksi jälkiruoaksi valitsimme juustokakun.
Créme bruleen pinta oli täydellisen rapsahtava ja koostumus sekä maku erinomaiset. Annos ei olisi välttämättä kaivannut metsämarjasorbet-palloa pinnalle. Matala juustokakku/piiras metsämarjasorbetin ja -hillokkeen kanssa oli kevyt, raikas eikä liian makea.
Viinivalikoima sisälsi vanhan maailman viinejä (Ranska, Italia, Espanja) juuri sopivan määrän: 5 valko- ja 5 punaviiniä.
Viinien hinnat laseittain olivat alkaen 8 e 12 cl. Cocktaileja ja mocktaileja oli hyvä ja kekseliäs valikoima. On hauskaa, että lapset valitsevat usein mielellään samantyyppisen mocktailin kuin minkä aikuiset ottavat cocktailina.
Tämä kahden ystävän perustama bistro voisi sijaita niin monessa kaupunginosassa. Paikka, jonne on helppo tulla läheltä ilman, että aina tarvitsee lähteä Helsingin keskustaan.
Kortteliravintolat tahtovat olla useasti yhtä ja samaa, mutta Bistro Makoisa on piristävä poikkeus.
Terassi on katettu ja tuo lisää asiakaspaikkoja esimerkiksi lounasaikaan.
Ravintola täyttää huhtikuussa vuoden, ja povaammekin Bistro Makoisalle menestyksellistä taivalta. Paikka on nimensä veroinen – makoisa.