Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Espoolaisen pizzerian varauskalenteri on täynnä jopa viikoiksi eteenpäin – Länsiväylän ravintolakriitikot selvittivät syyn

Missä olimme: Edwin Pizza Napoletana, Hans Westerlundintie 2, Yleisvaikutelma: 5/5 haarukkaa, Palvelu: 5/5 haarukkaa, Ruoka: 4/5 haarukkaa, Vierailun lopputulos: 4/5 haarukkaa

Teksti: Merja Naumanen

Kuvat: Marko Björs

Onko Espoossa mitään muuta ravintolaa, jonka varauskalenteri on täynnä jopa viikoiksi eteenpäin? Ei auta kuin lähteä paikan päälle toteamaan, mahtuisimmeko ruokailemaan walk in -baaripöytään.

Kiemurtelevat tiet Kauklahdessa johdattavat kohti upeaa punatiilistä rakennusta. Tuntuu uskomattomalta, että tällaisella sijainnilla löytää aivan upean rakennuksen, joka on remontoitu sisältä huolella tyylikkääksi.

Ravintolasali on viimeistä paikkaa myöden täynnä ja tunnelma katossa. Mahdumme walk in -baaripöydän ääreen, ja meidät otetaan todella sydämellisen ystävällisesti vastaan.

Edvin Pizza Napoletana tarjoaa omaan hapanjuuritaikinaan leivottuja artesaanipizzoja, jotka on paistettu aidossa italialaisessa puupoltteisessa kiviuunissa. Mosaiikkinen, ruusukullan sävyinen uuni on upea ilmestys keskellä ravintolasalia.

Tulimme maistamaan pizzoja, mutta sekä alku- että jälkiruokalista olivat niin houkuttelevat, että tilasimme kolmen ruokalajin menun.

Alkuruoiksi valitsimme asparagus & pancettan (9 e), joka sisälsi vihreää ja rapeaa uunissa paahdettua parsaa, rapeaa italialaista pancetta-pekonia, musta-valkosipulikastiketta, thai-basilikaa ja seesaminsiemeniä.

Emme ole ehkä koskaan maistaneet niin täydellisen makuista juuri sopivasti kypsennettyä parsaa. Annos oli upea kokonaisuus, kaunis makujen sinfonia.

Toinen alkuruokamme, burrata & pistachios (14 e) sisälsi maukasta ja pehmeää burrata-juustoa, raikasta endiivisalaattia, rakuunavinegretteä, minttua ja pistaasia.

Annos oli kaunis, oikein raikas, tyylikäs ja todella hyvä.

Pizzoissa päädyimme spicy salamiin (21 e), joka sisältää Napoli-salamia, ndujaa (tulista salamilevitettä), fior di latte mozzarella -juustoa, pecorino romano -juustoa, tuoretta oreganoa, punasipulia ja mausteista hunajaa, lisäksi vielä chiliöljyä (1,50 e).

Pizzan tulisuus on hyvä, raaka-aineet laadukkaita ja maukkaita, tomaattikastike erinomainen, mutta kaiken yli (jopa tulisuuden) tulee hunajan makeus, jota on mielestämme hiukan liikaa.

Toinen valintamme chevre&chanterelle sisältää kermaista vuohenjuustoa, vihreää parsaa, ruskistetussa voissa paistettuja kantarelleja, fior di latte -mozzarellaa, pecorino romano -juustoa, pikkelöityä punasipulia ja rosmariinihunajaa.

Raaka-aineet ovat laadukkaita, mutta mielestämme pizza sisälsi aivan liian paljon täytteitä ja voimakkaita makuja. Eikö myös napolilaisen pizzan pohjan pitäisi olla pääosissa ja laadukkaita täytteitä niukemmin?

Tähänkin pizzaan oli hurahtanut hieman liian paljon rosmariinihunajaa (tarjoilijamme epäili kokin rakastuneen, mikä sinällään on kiva asia), joka toi liian paljon makeutta kokonaisuuteen.

Miksi joihinkin pizzoihin lisätään nykyisin hunajaa? Lisätäänkö sitä myös Napolissa, vai onko tämä uusi trendi?

Molempien pizzojen pohjat olivat maultaan ja rakenteeltaan erinomaiset eli ohuet ja pehmeät. Reunat olivat kuohkeat ja paistopinta rapea.

Viinejä löytyi laadukas ja sopiva valikoima: yksi prosecco, yksi samppanja, kolme valkoviiniä ja viisi punaviiniä.

Cocktail-lista oli mielenkiintoinen; miltä kuulostaisi esimerkiksi raparperi-mansikka sour (15 e) tai lemon meringe pie (14 e)?

Jälkiruokalistalta valitsimme perinteisen tiramisun (11 e), joka oli maukas, täyteläinen ja juuri kuten pitää – paitsi että Amaretto-likööri olisi voinut maistua hieman enemmän.

Toinen jälkiruokamme passion pavlova (11 e) oli tehty nurinkurisesti niin, että passion curd ja créme cantilly olivat annoksen pohjalla ja rapea vadelmamarenki muutamana lastuna päällä.

Annos oli erittäin kaunis, mutta liian makea. Mielestämme pavlovan pitäisi olla perinteinen – sisältä sitkeä ja päältä rapea leivos.

Ravintolassa on 30 asiakaspaikkaa ja keväällä avattava terassi tuo lisää paikkoja. Erityisen kiinnostava on terassille avattava prosecco-baari, jonne varmasti suuntaamme ystävien kanssa tulevana kesänä.

Musiikki on tunnelmaan sopivaa, mutta ajoittain ehkä hieman liian kovalla.

Wc-tilat ovat upeat ja siistit. Henkilökunnan palvelu on erinomaista ja on hauska seurata nuoria kokkeja keskellä salia työskentelemässä siisteissä työasuissaan.

Meille jää hyvä mieli lähtiessämme, vaikka kaikki täydellisen elämyksen makutoiveet eivät ihan toteutuneetkaan tällä kertaa.

Juttua muokattu 3.5.2023 kello 12.00. Ravintolan nimi kirjoitetaan Edvin, ei Edwin kuten aiemmin mainittiin.