Helsinkiläispoliitikot linjasivat, että Länsiväylää ei viedä tunneliin Lauttasaaressa.
Helsinkiläispoliitikot tekivät tiistaina harvinaisen monia uusia linjauksia Länsiväylän tuleviin suunnitelmiin.
Helsingin kaupunkiympäristölautakunta käsitteli kokouksessaan Länsiväylän ympäristön osayleiskaavan suunnitteluperiaatteita. Osayleiskaava koskee Helsingin puolesta Länsiväylää Espoon rajalta Ruoholahteen.
Virkamiesesityksen mukaan Länsiväylän suunnittelun pohjana olisi ollut vaihtoehto, jossa tie olisi viety Lauttasaaren kohdalla tunneliin ja päälle olisi rakennettu asuntoja 10 000–15 000 asukkaalle. Poliitikkojen enemmistö päätyi kuitenkin vaihtoehtoon, jossa Länsiväylä kulkee maan päällä ja muuttuu kaduksi.
Suunnitelmien taustalla on Helsingin pitkäaikainen halu tiivistää Länsiväylän ympäristöä. Helsinki kaavaili Länsiväylän muuttamista bulevardiksi jo 2010-luvulla, mutta korkein hallinto-oikeus tyrmäsi suunnitelmat vuonna 2018.
Espoossa ja Kirkkonummella Helsingin suunnitelmat herättivät tuolloin runsaasti vastustusta. Moottoritien muuttaminen kaduksi tarkottaisi nopeusrajoituksen laskemista, minkä on pelättiin hidastavan ja ruuhkauttavan liikennettä.
Myös helsinkiläispoliitikkojen nyt linjaama katumainen vaihtoehto tarkoittaisi nopeusrajoitusten laskemista 50–60 kilometriin tunnissa.
Kaikki kiteytyy liikenteen sujuvuuteen.
Pekka Hellström, Helsingin satama
Lautakunnan puheenjohtaja ja toimialan apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.) oli katumaisen ehdotuksen takana ja sanoo, että muutosta puolsi monta syytä.
– Tunnelin huonoja puolia oli, että se olisi tarkoittanut suuria päästöjä, maksimaalista määrää rakentamista, eniten meritäyttöjä ja se olisi ollut rahallisesti tappiollinen, Sinnemäki toteaa viitaten muun muassa asuntorakentamisen hyödyistä tehtyihin laskelmiin.
Tunnelin rakentaminen olisi puolestaan maksanut satoja miljoonia euroja. Myös kaupungin talouden kannalta katumainen vaihtoehto on Sinnemäen mukaan tunnelia parempi.
– Lauttasaarelaisetkin toivoivat tällaista ratkaisua.
Asukkaat ovat vastustaneet tunnelin rakentamista, mittavia meritäyttöjen ja asuntomassaa.
Vastaehdotuksissa korostettiin myös mahdollisimman vähäistä meritäyttöjen määrää, luontoarvoja, ja Lauttasaaren ominaispiirteiden, kuten merellisyyden säilymistä sekä veneilyn mahdollisuuksia jatkossakin.
Katumaisen vaihtoehdon kirjaaminen ensisijaiseksi ei vielä tarkoita, että tunnelia ei koskaan rakennettaisi. Tällä hetkellä se ei kuitenkaan ole ensisijainen vaihtoehto.
Sinnemäen mukaan yksi tärkeä asia suunnittelussa on, että sataman liikenne turvataan.
Helsingin sataman tekninen johtaja Pekka Hellström laskeskelee, että tällä hetkellä Länsiväylän liikenteestä 5–10 prosenttia on sataman liikennettä ja jatkossa osuus kasvaa 10–15 prosenttiin. Kasvu johtuu siitä, että vuoteen 2030 mennessä Katajanokan matkustajaliikenne keskitetään Länsisatamaan.
Satamalle olisi Hellströmin mukaan huono asia, jos Länsiväylälle tulisi esimerkiksi liikennevalot.
– Meidän kannaltamme kaikki kiteytyy liikenteen sujuvuuteen. Jos sinne tulisi liikennevalot, jotka pysäyttävät satamaliikenteen, se olisi tunnelin liikenneturvallisuuden kannalta riski, sanoo Hellström viitaten sataman omaan tunnelihankkeeseen.
Satama suunnittelee erillisen satamatunnelin rakentamista Länsiväylälle. Se ohjaisi kaiken raskaan liikenteen ja osan henkilöautoliikenteestä Länsisatamasta Länsiväylälle.